Vesienhallinnan työkalupakki

Teuronjoen ja Puujoen alueelle

KIRJAUDU SIVUILLE

Lannan levitys peltoon

Arvostele keino klikkaamalla tähtiä
[Arvioita: 0 Keskiarvo: 0]

LYHYT KUVAUS

Kuiva- tai lietelannan levitys peltoon lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi.

VAIKUTUS

Lannan käyttö tuo maahan orgaanista ainesta, joka parantaa maan mikrobitoimintaa ja kestävän hiilivaraston muodostumista. Parantunut maan rakenne lisää pellon puskurikykyä haitallisia sään ääri-ilmiöitä, kuten liiallista kuivuutta ja märkyyttä vastaan. Ravinteiden ja maa-aineksen eroosio pelloilta vesistöihin pienenee. Lannalla voidaan korvata keinolannoitteita.

SOVELTUVUUS

Lannan levittäminen pellolle on sallittua 1.4.-31.10. välisenä aikana. Mikäli peltolohko pidetään kasvipeitteisenä talven yli, voidaan lantaa levittää 15.9. jälkeen kasvustoon vain sijoittamalla (multaamalla). Pellon pintaan levitetty lanta ja orgaaniset lannoitevalmisteet on muokattava maahan vuorokauden sisällä levityksestä. Kasvustoon voit kuitenkin levittää letkulevittimellä tai hajalevityksenä 14.9. saakka.

KUSTANNUS

Lietelannan sijoituslevitys urakointina 2,5-3,3 €/m3 ja kuivalannan levitys 2,3-3,3 €/m3 (Työtehoseura)

TUKI

Nykyisen maataloustuen toimenpide: lietelannan sijoittaminen peltoon (lohkokohtainen toimenpide) 40 €/ha/v ja  ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen (lohkokohtainen toimenpide)  40 €/ha/v.

Ruokavirasto, tuet ja rahoitus

ERITYISTÄ

Nitraattiasetus rajaa lannan käyttöä: Tuotantoeläinten lannassa ja lantaa sisältävissä orgaanisissa lannoitevalmisteissa vuosittain levitettävä kokonaistypen määrä saa olla enintään 170 kg/ha. Liukoisen typen vuotuiset enimmäismäärät (kg/ha) riippuvat viljeltävästä kasvista ja maalajista. Syyslevityksessä eli 1.9. alkaen tehtävässä levityksessä tuotantoeläinten lannassa ja orgaanisissa lannoitevalmisteissa liukoisen typen määrä saa olla enintään 35 kg/ha. Ympäristökorvaus rajaa lannan levitystä mm.: Kun lanta tai orgaaninen lannoitevalmiste muokataan peltoon vuorokauden kuluessa, voidaan lannoitus tehdä viiden metrin etäisyydellä vesistöstä.  Jos lanta tai lannoite levitetään pintaan, etäisyydeksi pitää jättää 10 metriä.

LISÄTIETOA

ProAgrian Lantaopas


Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä vesienhallintakeinot

Olkikunnostus

Olkikunnostus

Olkikunnostusmenetelmällä hallitaan leväkasvustojen määrää. Se on verrattain vähän käytetty ja tutkittu kunnostusmenetelmä, jossa olkipaalit tai verkkosäkit lisätään veteen aikaisin keväällä ennen kuin levien kasvu ehtii käynnistyä.

LUE LISÄÄ

Kastelu

Kastelu

Kastelun tarkoituksena on lisätä maankosteutta niin, että kasvien juuret saavat jatkuvasti riittävän määrän vettä. Kastelumenetelmät voidaan karkeasti jakaa maanpinnan yläpuolelta ja maanpinnan alapuolelta suoritettavaan kasteluun. Jotta kastelusta saataisiin mahdollisimman suuri hyöty, se on suoritettava oikeana ajankohtana eli selvästi ennen kuin maa on kuivunut lakastumispisteeseen ja oikeaa vesimäärää käyttäen.

LUE LISÄÄ

Kasteluvesialtaan rakentaminen

Kasteluvesialtaan rakentaminen

Kasteluvesialtaan avulla voidaan varmistaa kasteluveden saantia kuivana kautena.  Altaat voidaan täyttää vedellä joko pumppaamalla tai sijoittamalla ne maastoon siten, että ne täyttyvät luontaisella valunnalla. Pellolta purkautuvia kuivatusvesiä varastoimalla on myös mahdollista saada ainakin osa kasvukauden kasteluveden tarpeesta.

LUE LISÄÄ

Ota yhteyttä, jos haluat, että jotakin näistä keinoista testataan tilallasi.
Tai puuttuuko jokin hyväksi havaittu vesienhallintakeino?

Yhteystiedot:
Vanajavesikeskus
Sanni Manninen-Johansen
sanni.manninen-johansen@vanajavesi.fi
Puh. 050 3441715

JUUREVA - Vesienhallinnan työkalupakki

JUUREVA eli verkkopohjainen sivusto, johon on koottu vesienhallinnan keinoja sekä viljelijöiden arviointeja ja kokemuksia niistä verkkokauppojen tähtiluokitustyyliin. Työkalupakki JUUREVAn avulla on tilakäyntien yhteydessä kätevää tarkastella eri toimenpidevaihtoehtoja ja omakohtaistaa niitä kunkin tilan oloihin. Työkalupakki JUUREVA on hankkeen päätyttyä kaikkien suomalaisten viljelijöiden, maanomistajien, metsänomistajien ja vesienhoito- organisaatioiden käytettävissä.

JUUREVA-hanke on saanut rahoitusta MMM ja YM rahoittamasta maa- ja metsätalouden vesienhallinnan avustushausta. Avustuksia hallinnoi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.