Vesienhallinnan työkalupakki

Teuronjoen ja Puujoen alueelle

KIRJAUDU SIVUILLE

Fosforisieppari ja laskeutusallas

Arvostele keino klikkaamalla tähtiä
[Arvioita: 0 Keskiarvo: 0]

Lyhyt kuvaus

Fosforisieppareilla saostetaan fosforia virtaavasta puro- ja ojavedestä kemiallisen yhdisteen ja kemikaalin annostelulaitteen avulla. Kemikaali saostaa ojavedestä fosforin.

Vaikutus

Yleisin käytetty saostuskemikaali on raemuotoinen rautayhdiste ferrisulfaatti. Tällöin veteen liukeneva metallisuola sitoutuu fosforiin, joka muuttuu kasveille (leville) käyttökelvottomaan muotoon. Fosforisieppari toimii parhaiten, jos sen jälkeen on pieni  laskeutusallas. Tällöin rauta-fosforisakka pääsee painumaan pohjalle. Muodostunut sakka voidaan poistaa esim. uppopumpulla tai kaivaen.

Soveltuvuus

Kuormituksen vähentämiseen erityisen kuormittavassa ojassa tai alueella, erityisesti liukoisen fosforin huuhtoumien vähentämiseksi tai jos veden virtaamaa myös huippuvirtaamien aikana pystytään tasaamaan esim. kosteikolla. Menetelmää käytettäessä suositellaan vedenlaadun tarkkailua.

Kustannus

Menetelmän käyttökustannukset eivät ole pienillä virtaamilla suuria, mutta annostelijan hankinta ja vaadittavat maankaivutyöt saattavat kohota monessa kohteessa korkeiksi.

Tuki

Tällä hetkellä fosforinpoistolaitteen käyttämä menetelmä eli kemikalointi ei kuulu maataloustuottajien ympäristötuen piiriin.

Katso ajankohtainen tilanne (Ruokavirasto)

Erityistä

Kemikaaliannostelu voidaan ajoittaa vain ylivirtaamakausiin, eli siis kevääseen ja syksyyn, jolloin ojakuormitus pahiten rasittaa järviä. Huomioitavaa on myös, että saostuksessa käytettävä kemikaali saattaa aiheuttaa pH:n laskua.

Tyypillisesti vaaditaan aluehallintoviraston myöntämä vesilain mukainen lupa. Lupatarve tulee  selvittää erikseen AVIn ja/tai ELY-keskuksen kanssa hankekohtaisesti.

Lisätietoa

Toteutuneen kohteen esittely.

Menetelmiä ravinteiden ja veden  pidättämiseksi osana kokonaisvaltaista  pellonkuivatusta– soveltuvuus, vaikutus ja tietotarpeet. K. Granholm, E. Lundström, H. Äijö, M. Ortamala, S. Manninen-Johansen ja S. Mäkelä.


Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä vesienhallintakeinot

Olkikunnostus

Olkikunnostus

Olkikunnostusmenetelmällä hallitaan leväkasvustojen määrää. Se on verrattain vähän käytetty ja tutkittu kunnostusmenetelmä, jossa olkipaalit tai verkkosäkit lisätään veteen aikaisin keväällä ennen kuin levien kasvu ehtii käynnistyä.

LUE LISÄÄ

Kastelu

Kastelu

Kastelun tarkoituksena on lisätä maankosteutta niin, että kasvien juuret saavat jatkuvasti riittävän määrän vettä. Kastelumenetelmät voidaan karkeasti jakaa maanpinnan yläpuolelta ja maanpinnan alapuolelta suoritettavaan kasteluun. Jotta kastelusta saataisiin mahdollisimman suuri hyöty, se on suoritettava oikeana ajankohtana eli selvästi ennen kuin maa on kuivunut lakastumispisteeseen ja oikeaa vesimäärää käyttäen.

LUE LISÄÄ

Kasteluvesialtaan rakentaminen

Kasteluvesialtaan rakentaminen

Kasteluvesialtaan avulla voidaan varmistaa kasteluveden saantia kuivana kautena.  Altaat voidaan täyttää vedellä joko pumppaamalla tai sijoittamalla ne maastoon siten, että ne täyttyvät luontaisella valunnalla. Pellolta purkautuvia kuivatusvesiä varastoimalla on myös mahdollista saada ainakin osa kasvukauden kasteluveden tarpeesta.

LUE LISÄÄ

Ota yhteyttä, jos haluat, että jotakin näistä keinoista testataan tilallasi.
Tai puuttuuko jokin hyväksi havaittu vesienhallintakeino?

Yhteystiedot:
Vanajavesikeskus
Sanni Manninen-Johansen
sanni.manninen-johansen@vanajavesi.fi
Puh. 050 3441715

JUUREVA - Vesienhallinnan työkalupakki

JUUREVA eli verkkopohjainen sivusto, johon on koottu vesienhallinnan keinoja sekä viljelijöiden arviointeja ja kokemuksia niistä verkkokauppojen tähtiluokitustyyliin. Työkalupakki JUUREVAn avulla on tilakäyntien yhteydessä kätevää tarkastella eri toimenpidevaihtoehtoja ja omakohtaistaa niitä kunkin tilan oloihin. Työkalupakki JUUREVA on hankkeen päätyttyä kaikkien suomalaisten viljelijöiden, maanomistajien, metsänomistajien ja vesienhoito- organisaatioiden käytettävissä.

JUUREVA-hanke on saanut rahoitusta MMM ja YM rahoittamasta maa- ja metsätalouden vesienhallinnan avustushausta. Avustuksia hallinnoi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.