Viljelykierto tarkoittaa eri kasvilajien viljelyä samalla kasvupaikalla peräkkäisinä vuosina. Viljelykierto koostuu useasta erityyppisestä viljelykasvista, kuten palkokasvista, viljasta ja öljykasvista.

Vesienhallinnan työkalupakki
Teuronjoen ja Puujoen alueelle
Kokoa oma työkalupakkisi, jonka avulla voit suunnitella ja parantaa oman tilasi vesienhallintaa! Kirjaudu ja kerro kokemuksesi keinojen käyttökelpoisuudesta.
Viljelykierto tarkoittaa eri kasvilajien viljelyä samalla kasvupaikalla peräkkäisinä vuosina. Viljelykierto koostuu useasta erityyppisestä viljelykasvista, kuten palkokasvista, viljasta ja öljykasvista.
Nurmen viljely säilörehun tai kuivan heinän tuottamiseksi tai laiduntamista varten. Voidaan käyttää myös viherlannoitukseen.
Laiduntaminen on yksi tapa hyödyntää nurmea. Yleisimpiä laiduntajia ovat naudat (lypsykarja tai emolehmät), lampaat ja hevoset.
Fosforisieppareilla saostetaan fosforia virtaavasta puro- ja ojavedestä kemiallisen yhdisteen ja kemikaalin annostelulaitteen avulla. Kemikaali saostaa ojavedestä fosforin.
Pidetään pelto kasvipeitteisenä (kasvi tai sänki) myös kasvukauden ulkopuolella.
Lisätään vesiensuojelurakenteisiin, kuten laskeutusaltaisiin, rankapuuta väljinä nippu- tai kasettirakenteina. Havupuut ovat suositeltavimpia, koska niiden pinnalle muodostuu ravinteita sitova mikrobisto lehtipuita paremmin.
Kerääjäkasvit voidaan kylvää samaan aikaan pääsatokasvin kanssa tai pääkasvin kylvön jälkeen ja ne ottavat ravinteita syksyllä pääkasvin sadonkorjuun jälkeen ja jatkavat yhteytystä satokasvin korjuun jälkeen . Kerääjäkasveja ovat mm. raiheinät ja valkoapila.
Syväjuuristen kasvien viljely on maaperän biologista syväkuohkeutusta. Syväjuurisia kasveja ovat mm. puna-apila, sinimailanen, härkäpapu, ruokonata, koiranheinä, syysrypsi, kumina, kuituhamppu ja auringonkukka
Pintavalutuskentillä vesi johdetaan maan pinnan pintakasvillisuuden sekaan. Veteen liuenneet ja huuhtoutuneet epäpuhtaudet sitoutuvat tehokkaasti kasvillisuuteen ja pintamaahan.
Kuiva- tai lietelannan levitys peltoon lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi.
Puuteollisuuden kuitulietteistä peräisin olevia kolmenlaisia kuituja: kompostoituja maanparannuskuituja, kalkkistabiloituja maanparannuskuituja ja nollakuituja. Kaksi ensimmäistä sisältävät ravinteita, nollakuitu on ravinneköyhää.
Peltomaan kalkitus maaperän pH:n nostamiseksi. Käytettäviä kalkkilajeja ovat mm. dolomiittikalkki ja kalsiittikalkki.
Maanparannusaine rakennekalkin levitys pellolle.
Biohiili on valmistettu eloperäisestä aineksesta kuumentamalla raaka-ainetta hapettomassa tilassa yli 420° lämpötilaan (pyrolyysi eli kuivatislaus).
Mekaaninen syväkuohkeutus tehdään jankkuroimalla ja biologinen syväkuohkeutus syväjuurisia kasveja viljelemällä.
Maan muokkauksen minimointi siten, että maata muokataan vain havaittuun tarpeeseen. Minimoidaan maan tiivistymisen riski ja sienijuuten ja lierojen vahingoittumisen riski. Vähennetään maan muokkauksen tehoa, syvyyttä ja toistoja.
Minimoidaan maan tiivistymisen riski valitsemalla vähentämällä maanviljelykoneista maaperälle aiheutuvaa painetta. Pohjamaan tiivistymisen ehkäisy on tärkeää maan vesitalouden ja salaojien toimivuuden kannalta.
Olkikunnostusmenetelmällä hallitaan leväkasvustojen määrää. Se on verrattain vähän käytetty ja tutkittu kunnostusmenetelmä, jossa olkipaalit tai verkkosäkit lisätään veteen aikaisin keväällä ennen kuin levien kasvu ehtii käynnistyä.
Ainakin kuminan viljely on ollut helppoa ja pääosin tuottavaa. Kuminan jälkeen pellon vehnäsadot ovat muutaman vuoden ajan usein olleet aiempaa suurempia.
Positiiviset vaikutukset ovat monipuolisia jos altaalle löytyy hyvä paikka. Kiinteistöjen rajat usein ojissa, haasteellisia maanpinnanmuotoja, läjitysalueiden löytyminen läheltä (jos pellolle ei voida läjittää), tyhjentämiseen käytettäville koneille soveltuva huoltokäytävä oltava jne…
Laskeutusaltaan vesitilavuus on pienehkö, joten isot tulvavesimäärät eivät niihin mahdu. Siksi monta pientä allasta peräkkäin on parempi kuin yksi.