Vesienhallinnan työkalupakki

Teuronjoen ja Puujoen alueelle

KIRJAUDU SIVUILLE

Puuaineksen lisääminen altaaseen/uomaan

Arvostele keino klikkaamalla tähtiä
[Arvioita: 0 Keskiarvo: 0]

Lyhyt kuvaus

Lisätään vesiensuojelurakenteisiin, kuten laskeutusaltaisiin, rankapuuta väljinä nippu- tai kasettirakenteina. Havupuut ovat suositeltavimpia, koska niiden pinnalle muodostuu ravinteita sitova mikrobisto lehtipuita paremmin.

Hakepaaleista tai -säkeistä koostetut hakesuodattimet asetellaan ojaan tai puroon padon tapaan siten, että kaikki vesi virtaa hakkeen läpi.

Vaikutus

Puunrungot  toimivat eliöstön ravinnonlähteenä ja luovat suojapaikkoja ja virtausvaihtelua sekä vähentävät tulva-ajan kiintoainekuormitusta. Runkojen pinnalle kehittyvä mikrobisto suodattaa vedestä ravinteita.

Hakesuodatin hidastaa veden virtausta, jolloin vesistössä kulkeutuva kiintoaines laskeutuu uoman pohjalle tai jää hakkeeseen kiinni.

Soveltuvuus

Uppopuiden lisääminen laskeutusaltaisiin ja uomiin on kustannustehokas ja helppo ratkaisu. Materiaalitkin löytyvät usein paikan päältä, joten tätä on helppo hyödyntää ojitusten, hakkuiden ja vesistökunnostusten suunnittelussa ja toteutuksessa.

Hakesuodattimien on todettu toimivan parhaiten hitaissa ja tasaisissa virtauksissa. Paras sijoituskohta suodattimille on kovan maaperän alueella. Pehmeällä maaperällä ja savimailla vesi saattaa erodoida maaperää ja muodostaa ohivirtauskohtia.

Kustannus

Puun lisääminen vesiensuojelurakenteisiin on edullinen tapa tehostaa vesiensuojelua. Rakenteet voidaan toteuttaa samalla, kun vesiensuojelua varten tehdään esimerkiksi laskeutusallas. Käytetty puuaines löytyy usein lähialueelta ja se voi hyvin koostua latvaosista ja pienpuusta, jonka taloudellinen arvo on vähäinen. Menetelmä on myös pitkälti huoltovapaa.

Tuki

Erityistä

Käytettyjä hakesuodattimia voi jatkokäyttää esimerkiksi puutarhan kattamiseen tai lannoitteena.

Lisätietoa

Maatalousalueiden virtavesien parantaminen – menetelmiä ja suosituksia. SYKEn raportteja 29/2020.

Puupohjaisilla uusilla Materiaaleilla tehoa metsätalouden Vesiensuojeluun ja vesistökunnostuksiin (Suomen Ympäristökeskus SYKE)

Ympäristö.fi-sivusto Luonnonmukaisesta peruskuivatuksesta


Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä vesienhallintakeinot

Olkikunnostus

Olkikunnostus

Olkikunnostusmenetelmällä hallitaan leväkasvustojen määrää. Se on verrattain vähän käytetty ja tutkittu kunnostusmenetelmä, jossa olkipaalit tai verkkosäkit lisätään veteen aikaisin keväällä ennen kuin levien kasvu ehtii käynnistyä.

LUE LISÄÄ

Kastelu

Kastelu

Kastelun tarkoituksena on lisätä maankosteutta niin, että kasvien juuret saavat jatkuvasti riittävän määrän vettä. Kastelumenetelmät voidaan karkeasti jakaa maanpinnan yläpuolelta ja maanpinnan alapuolelta suoritettavaan kasteluun. Jotta kastelusta saataisiin mahdollisimman suuri hyöty, se on suoritettava oikeana ajankohtana eli selvästi ennen kuin maa on kuivunut lakastumispisteeseen ja oikeaa vesimäärää käyttäen.

LUE LISÄÄ

Kasteluvesialtaan rakentaminen

Kasteluvesialtaan rakentaminen

Kasteluvesialtaan avulla voidaan varmistaa kasteluveden saantia kuivana kautena.  Altaat voidaan täyttää vedellä joko pumppaamalla tai sijoittamalla ne maastoon siten, että ne täyttyvät luontaisella valunnalla. Pellolta purkautuvia kuivatusvesiä varastoimalla on myös mahdollista saada ainakin osa kasvukauden kasteluveden tarpeesta.

LUE LISÄÄ

Ota yhteyttä, jos haluat, että jotakin näistä keinoista testataan tilallasi.
Tai puuttuuko jokin hyväksi havaittu vesienhallintakeino?

Yhteystiedot:
Vanajavesikeskus
Sanni Manninen-Johansen
sanni.manninen-johansen@vanajavesi.fi
Puh. 050 3441715

JUUREVA - Vesienhallinnan työkalupakki

JUUREVA eli verkkopohjainen sivusto, johon on koottu vesienhallinnan keinoja sekä viljelijöiden arviointeja ja kokemuksia niistä verkkokauppojen tähtiluokitustyyliin. Työkalupakki JUUREVAn avulla on tilakäyntien yhteydessä kätevää tarkastella eri toimenpidevaihtoehtoja ja omakohtaistaa niitä kunkin tilan oloihin. Työkalupakki JUUREVA on hankkeen päätyttyä kaikkien suomalaisten viljelijöiden, maanomistajien, metsänomistajien ja vesienhoito- organisaatioiden käytettävissä.

JUUREVA-hanke on saanut rahoitusta MMM ja YM rahoittamasta maa- ja metsätalouden vesienhallinnan avustushausta. Avustuksia hallinnoi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.