Vesienhallinnan työkalupakki

Teuronjoen ja Puujoen alueelle

KIRJAUDU SIVUILLE

Suojavyöhykkeiden perustaminen pellolle ja hoito

Arvostele keino klikkaamalla tähtiä
[Arvioita: 0 Keskiarvo: 0]

LYHYT KUVAUS

Suojavyöhyke on peltoalueelle valtaojan tai vesistön varteen perustettava monivuotisen kasvillisuuden peittämä hoidettu alue, jolle ei levitetä lannoitteita eikä kasvinsuojeluaineita. Sen perustaminen on vapaaehtoista. Suojakaistat (ei vapaaehtoinen): Valtaojaa suurempien vesiuomien varsilla oleville peltolohkoille sekä lampien, järvien ja talousvesikaivojen ympärillä ja merenrannalla sijaitseville peltolohkoille on jätettävä vähintään keskimäärin kolmen metrin levyiset monivuotisen nurmi-, heinä- ja niittykasvillisuuden peittämät suojakaistat. Pientareet (ei vapaaehtoinen): nykyisen ympäristötuen pakolliset perustoimenpiteet edellyttävät, että valtaojien varsilla sijaitseville peltolohkoille jätetään vähintään yhden metrin levyinen monivuotisen kasvillisuuden peittämä piennar.

VAIKUTUS

Suojavyöhyke vähentää eroosiota ja ravinteiden kulkeutumista vesiin eroosioherkiltä ja kaltevilta tai usein tulvan alle jääviltä pelloilta. Lisäksi se tasapainottaa vesistöjen hydrologiaa ja lisää luonnon monimuotoisuutta.

SOVELTUVUUS

Koska suojavyöhykkeet on niitettävä vähintään kerran vuodessa ja kasvusto korjattava pois, tilan täytyy pystyä järjestämään niitto ja kasvuston keruu.

KUSTANNUS

TUKI

Nykyisen maataloustuen toimenpide: ympäristökorvaus, ympäristösitoumus: peltoluonnon monimuotoisuus (lohkokohtainen toimenpide) 5 m suojavyöhykkeet  pakollinen CAP27-toimenpide vuodesta 2023: suojakaistojen perustaminen vesistöjen varrelle, 3 metrin kaistat (GAEC 4)  CAP27 vapaaehtoisen 1-vuotisen ekojärjestelmän toimi (vihreä arkkitehtuuri):  Suojavyöhykkeet RUSLE 15–mallin perusteella eroosioherkille lohkoille

ERITYISTÄ

LISÄTIETOA

Pientareet, suojakaistat ja suojavyöhykkeet. Teho plus-hanke.


Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä vesienhallintakeinot

Olkikunnostus

Olkikunnostus

Olkikunnostusmenetelmällä hallitaan leväkasvustojen määrää. Se on verrattain vähän käytetty ja tutkittu kunnostusmenetelmä, jossa olkipaalit tai verkkosäkit lisätään veteen aikaisin keväällä ennen kuin levien kasvu ehtii käynnistyä.

LUE LISÄÄ

Kastelu

Kastelu

Kastelun tarkoituksena on lisätä maankosteutta niin, että kasvien juuret saavat jatkuvasti riittävän määrän vettä. Kastelumenetelmät voidaan karkeasti jakaa maanpinnan yläpuolelta ja maanpinnan alapuolelta suoritettavaan kasteluun. Jotta kastelusta saataisiin mahdollisimman suuri hyöty, se on suoritettava oikeana ajankohtana eli selvästi ennen kuin maa on kuivunut lakastumispisteeseen ja oikeaa vesimäärää käyttäen.

LUE LISÄÄ

Kasteluvesialtaan rakentaminen

Kasteluvesialtaan rakentaminen

Kasteluvesialtaan avulla voidaan varmistaa kasteluveden saantia kuivana kautena.  Altaat voidaan täyttää vedellä joko pumppaamalla tai sijoittamalla ne maastoon siten, että ne täyttyvät luontaisella valunnalla. Pellolta purkautuvia kuivatusvesiä varastoimalla on myös mahdollista saada ainakin osa kasvukauden kasteluveden tarpeesta.

LUE LISÄÄ

Ota yhteyttä, jos haluat, että jotakin näistä keinoista testataan tilallasi.
Tai puuttuuko jokin hyväksi havaittu vesienhallintakeino?

Yhteystiedot:
Vanajavesikeskus
Sanni Manninen-Johansen
sanni.manninen-johansen@vanajavesi.fi
Puh. 050 3441715

JUUREVA - Vesienhallinnan työkalupakki

JUUREVA eli verkkopohjainen sivusto, johon on koottu vesienhallinnan keinoja sekä viljelijöiden arviointeja ja kokemuksia niistä verkkokauppojen tähtiluokitustyyliin. Työkalupakki JUUREVAn avulla on tilakäyntien yhteydessä kätevää tarkastella eri toimenpidevaihtoehtoja ja omakohtaistaa niitä kunkin tilan oloihin. Työkalupakki JUUREVA on hankkeen päätyttyä kaikkien suomalaisten viljelijöiden, maanomistajien, metsänomistajien ja vesienhoito- organisaatioiden käytettävissä.

JUUREVA-hanke on saanut rahoitusta MMM ja YM rahoittamasta maa- ja metsätalouden vesienhallinnan avustushausta. Avustuksia hallinnoi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.