LYHYT KUVAUS
Suojavyöhyke on peltoalueelle valtaojan tai vesistön varteen perustettava monivuotisen kasvillisuuden peittämä hoidettu alue, jolle ei levitetä lannoitteita eikä kasvinsuojeluaineita. Sen perustaminen on vapaaehtoista.
Suojakaistat (ei vapaaehtoinen): Valtaojaa suurempien vesiuomien varsilla oleville peltolohkoille sekä lampien, järvien ja talousvesikaivojen ympärillä ja merenrannalla sijaitseville peltolohkoille on jätettävä vähintään keskimäärin kolmen metrin levyiset monivuotisen nurmi-, heinä- ja niittykasvillisuuden peittämät suojakaistat.
Pientareet (ei vapaaehtoinen): nykyisen ympäristötuen pakolliset perustoimenpiteet edellyttävät, että valtaojien varsilla sijaitseville peltolohkoille jätetään vähintään yhden metrin levyinen monivuotisen kasvillisuuden peittämä piennar.
VAIKUTUS
Suojavyöhyke vähentää eroosiota ja ravinteiden kulkeutumista vesiin eroosioherkiltä ja kaltevilta tai usein tulvan alle jääviltä pelloilta. Lisäksi se tasapainottaa vesistöjen hydrologiaa ja lisää luonnon monimuotoisuutta.
SOVELTUVUUS
Koska suojavyöhykkeet on niitettävä vähintään kerran vuodessa ja kasvusto korjattava pois, tilan täytyy pystyä järjestämään niitto ja kasvuston keruu.
KUSTANNUS
TUKI
Katso ajankohtainen tilanne:
https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/tuet-ja-rahoitus/
Nykyisen maataloustuen toimenpide: ympäristökorvaus, ympäristösitoumus: peltoluonnon monimuotoisuus (lohkokohtainen toimenpide) 5 m suojavyöhykkeet pakollinen CAP27-toimenpide vuodesta 2023: suojakaistojen perustaminen vesistöjen varrelle, 3 metrin kaistat (GAEC 4) CAP27 vapaaehtoisen 1-vuotisen ekojärjestelmän toimi (vihreä arkkitehtuuri): Suojavyöhykkeet RUSLE 15–mallin perusteella eroosioherkille lohkoille.
ERITYISTÄ
LISÄTIETOA
Pientareet, suojakaistat ja suojavyöhykkeet. Teho plus-hanke.