uiden juuret toimivat luontaisena eroosiosuojana. Näin uoman rakenne on kestävämpi ja siten voidaan vähentää kunnostustarvetta.

Vesienhallinnan työkalupakki
Teuronjoen ja Puujoen alueelle
Kokoa oma työkalupakkisi, jonka avulla voit suunnitella ja parantaa oman tilasi vesienhallintaa! Kirjaudu ja kerro kokemuksesi keinojen käyttökelpoisuudesta.
KIRJAUDU SIVUILLE
uiden juuret toimivat luontaisena eroosiosuojana. Näin uoman rakenne on kestävämpi ja siten voidaan vähentää kunnostustarvetta.
Uomaeroosion torjunta Suisteilla tarkoitetaan virtaan asetettavia esimerkiksi kivestä, puusta tai pajurakenteista rakennettuja esteitä, joilla voidaan lisätä uomien mutkaisuutta. Niitä voidaan käyttää esimerkiksi uoman ulkokaarteen eroosiosuojaukseen.
Kaivukatkot ovat ojiin kaivamatta jätettäviä osuuksia, joissa
maanpinta säilytetään koskemattomana. Perkauskatkot ovat ojan osia, joka on jätetty kunnostusojituksessa avaamatta. Katkot vähentävät veden virtausnopeutta ja pidättävät liikkeelle lähtenyttä kiintoainetta sekä vähentävät eroosiota .
Lietekuoppa on sarkaojan levennetty ja syvennetty osa. Sen tilavuus on 1–5 m³. Lietekuoppa kerää liikkeelle lähtenyttä kiintoainetta ja vähentää sen kulkeutumista alapuoliseen vesistöön. Tarvittaessa tehdään useita lietekuoppia peräkkäin.
Pengerrys, veden pumppaus ja vesistön veden pinnan korkeuden säännöstely ovat tärkeimpiä keinoja estää tulvaveden leviäminen pelloille. Myös tulvatasanteen kaivaminen uomaan lisää uoman vesitilavuutta ja vähentää tulvimista pelloille. Tulviva vesi nousee pellon sijasta pääuoman tulvatasanteelle. Tulvatasanne on selvästi pellon pintaa alempana, mutta myös pääuoman pohjaa selvästi ylempänä.
Hakkuu: Vesistöjen (järvi, lampi, joki, puro) ja pienvesien (noro ja lähde) varsille jätetään yhtenäinen vähintään 5 metriä leveä suojakaista. Lannoitus: Purojen reunoille jätetään pintavesien purkautumissuunnista ja maaston kaltevuudesta riippuen vähintään 10–15 metriä, muiden vesistöjen rannoille vähintään 30 metriä ja tuhkan levityksessä vähintään 50 metriä leveä lannoittamaton kaista.
Suojavyöhyke on peltoalueelle valtaojan tai vesistön varteen perustettava monivuotisen kasvillisuuden peittämä hoidettu alue, jolle ei levitetä lannoitteita eikä kasvinsuojeluaineita. Sen perustaminen on vapaaehtoista. Suojakaistat (ei vapaaehtoinen): Valtaojaa suurempien vesiuomien varsilla oleville peltolohkoille sekä lampien, järvien ja talousvesikaivojen ympärillä ja merenrannalla sijaitseville peltolohkoille on jätettävä vähintään keskimäärin kolmen metrin levyiset monivuotisen nurmi-, heinä- ja niittykasvillisuuden peittämät suojakaistat. Pientareet (ei vapaaehtoinen): nykyisen ympäristötuen pakolliset perustoimenpiteet edellyttävät, että valtaojien varsilla sijaitseville peltolohkoille jätetään vähintään yhden metrin levyinen monivuotisen kasvillisuuden peittämä piennar.