Vesienhallinnan työkalupakki

Teuronjoen ja Puujoen alueelle

KIRJAUDU SIVUILLE

Kastelu

Arvostele keino klikkaamalla tähtiä
[Arvioita: 0 Keskiarvo: 0]

Lyhyt kuvaus

Kastelun tarkoituksena on lisätä maankosteutta niin, että kasvien juuret saavat jatkuvasti riittävän määrän vettä. Kastelumenetelmät voidaan karkeasti jakaa maanpinnan yläpuolelta ja maanpinnan alapuolelta suoritettavaan kasteluun. Jotta kastelusta saataisiin mahdollisimman suuri hyöty, se on suoritettava oikeana ajankohtana eli selvästi ennen kuin maa on kuivunut lakastumispisteeseen ja oikeaa vesimäärää käyttäen.

Vaikutus

Kuivina kausina kastelu lisää satoa ja edistää kasvien ravinteiden ottoa. Kasvun turvaamisella sidotaan muutoin huuhtoutumiselle alttiiksi jääviä ravinteita.

Soveltuvuus

Kastelulla saadaan sadonlisäystä, mutta toimenpide on kallis ja vaatii hyvän vesilähteen. Kasteluveden riittävyyden varmistaminen edellyttää monesti veden varastointia patoamalla järviä tai jokia tai rakentamalla erillisiä varastoaltaita. Kyseeseen voi tulla myös veden siirto toiselta vesistöalueelta joko pumppaamalla tai muilla järjestetyillä.  Automaattiset anturit edellyttävät tiedon siirto-, tallennus- ja käsittelyohjelmistoja. Kastelumenetelmän valinta riippuu mm. maaston kaltevuussuhteista, maalajista, saatavissa olevan veden määrästä ja laadusta sekä viljeltävästä kasvista.

Kustannus

Eri kastelumenetelmien investointi- ja käyttökustannuksissa ja laitteiden käyttöiässä on suuria eroja, joten hankkeen kannattavuuslaskelmat on tehtävä mahdollisimman tarkasti ja riittävän pitkälle aikavälille.

Sadetuksessa suurimmat kustannustekijät ovat hankittavan kaluston hinta, työpanoksesta ja käytettävästä energiasta syntyvät kustannukset. Mikäli vesi joudutaan johtamaan kauempaa, veden siirtoon tarvitaan runkolinja ja mahdollisesti erillinen siirtopumppaus, mikä nostaa kustannuksia.

Tuki

Ajantasaiset tukitasot (Ruokavirasto)

Erityistä

Otettaessa kasteluvettä vesistöstä tarvitaan tietyissä tilanteissa aluehallintoviraston lupa. Luvan tarve kannattaa varmistaa paikallisesta Ely-keskuksesta.

Sadetuksessa on myös huomioitava, että sadetettava vesimäärä (mm/h) ei ole liian suuri, jotta vältytään maan pinnan liettymiseltä ja pintaeroosiolta.

LIsätietoa

Maankuivatuksen ja kastelun suunnittelu (2. päivitetty painos)

Sadetuksen käyttö viljanviljelyn ja vesiensuojelun kehittämisessä (RaHa)


Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä vesienhallintakeinot

Olkikunnostus

Olkikunnostus

Olkikunnostusmenetelmällä hallitaan leväkasvustojen määrää. Se on verrattain vähän käytetty ja tutkittu kunnostusmenetelmä, jossa olkipaalit tai verkkosäkit lisätään veteen aikaisin keväällä ennen kuin levien kasvu ehtii käynnistyä.

LUE LISÄÄ

Kastelu

Kastelu

Kastelun tarkoituksena on lisätä maankosteutta niin, että kasvien juuret saavat jatkuvasti riittävän määrän vettä. Kastelumenetelmät voidaan karkeasti jakaa maanpinnan yläpuolelta ja maanpinnan alapuolelta suoritettavaan kasteluun. Jotta kastelusta saataisiin mahdollisimman suuri hyöty, se on suoritettava oikeana ajankohtana eli selvästi ennen kuin maa on kuivunut lakastumispisteeseen ja oikeaa vesimäärää käyttäen.

LUE LISÄÄ

Kasteluvesialtaan rakentaminen

Kasteluvesialtaan rakentaminen

Kasteluvesialtaan avulla voidaan varmistaa kasteluveden saantia kuivana kautena.  Altaat voidaan täyttää vedellä joko pumppaamalla tai sijoittamalla ne maastoon siten, että ne täyttyvät luontaisella valunnalla. Pellolta purkautuvia kuivatusvesiä varastoimalla on myös mahdollista saada ainakin osa kasvukauden kasteluveden tarpeesta.

LUE LISÄÄ

Ota yhteyttä, jos haluat, että jotakin näistä keinoista testataan tilallasi.
Tai puuttuuko jokin hyväksi havaittu vesienhallintakeino?

Yhteystiedot:
Vanajavesikeskus
Sanni Manninen-Johansen
sanni.manninen-johansen@vanajavesi.fi
Puh. 050 3441715

JUUREVA - Vesienhallinnan työkalupakki

JUUREVA eli verkkopohjainen sivusto, johon on koottu vesienhallinnan keinoja sekä viljelijöiden arviointeja ja kokemuksia niistä verkkokauppojen tähtiluokitustyyliin. Työkalupakki JUUREVAn avulla on tilakäyntien yhteydessä kätevää tarkastella eri toimenpidevaihtoehtoja ja omakohtaistaa niitä kunkin tilan oloihin. Työkalupakki JUUREVA on hankkeen päätyttyä kaikkien suomalaisten viljelijöiden, maanomistajien, metsänomistajien ja vesienhoito- organisaatioiden käytettävissä.

JUUREVA-hanke on saanut rahoitusta MMM ja YM rahoittamasta maa- ja metsätalouden vesienhallinnan avustushausta. Avustuksia hallinnoi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.