Vesienhallinnan työkalupakki

Teuronjoen ja Puujoen alueelle

KIRJAUDU SIVUILLE

Suojakaistan jättäminen metsään

Arvostele keino klikkaamalla tähtiä
[Arvioita: 0 Keskiarvo: 0]

LYHYT KUVAUS

Hakkuu: Vesistöjen (järvi, lampi, joki, puro) ja pienvesien (noro ja lähde) varsille jätetään yhtenäinen vähintään 5 metriä leveä suojakaista.  PEFC-sertifiointijärjestelmä vaatii vähintään 5–10 metrin ja FSC-järjestelmä vähintään 10–30 metrin suojakaistan jättämisen vesistöjen varsille. Suojakaistan maanpintaa ei saa rikkoa eikä siellä saa käyttää kemiallisia torjunta-aineita. Lannoitus: Purojen reunoille jätetään pintavesien purkautumissuunnista ja maaston kaltevuudesta riippuen vähintään 10–15 metriä, muiden vesistöjen rannoille vähintään 30 metriä ja tuhkan levityksessä vähintään 50 metriä leveä lannoittamaton kaista. Lentolevityksessä käytetään aina vähintään 50 metrin lannoittamatonta suojakaistaa. Ojien varteen puolestaan jätetään viiden metrin lannoittamaton kaista. (Samuli Joensuu/Tapio)

VAIKUTUS

Vähentää eroosiota ja lisää luonnon monimuotoisuutta.

SOVELTUVUUS

Sovellettavissa kaikissa talousmetsissä. Metsälain 10 §:ssä mainitut erityisen tärkeät elinympäristöt edellyttävät kuitenkin erilaista tarkastelua.

KUSTANNUS

TUKI

Suojakaistoilla tulee välttää koneilla liikkumista, koska koneiden aiheuttamat painanteet voivat muutoin toimia oikovirtausuomina ja heikentää oleellisesti suojakaistojen tehokkuutta. 

ERITYISTÄ

Tapion hyvän metsän hoidon suositukset https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi

LISÄTIETOA 

Metsäkeskuksen infopaketti suojakaistoista


Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä vesienhallintakeinot

Olkikunnostus

Olkikunnostus

Olkikunnostusmenetelmällä hallitaan leväkasvustojen määrää. Se on verrattain vähän käytetty ja tutkittu kunnostusmenetelmä, jossa olkipaalit tai verkkosäkit lisätään veteen aikaisin keväällä ennen kuin levien kasvu ehtii käynnistyä.

LUE LISÄÄ

Kastelu

Kastelu

Kastelun tarkoituksena on lisätä maankosteutta niin, että kasvien juuret saavat jatkuvasti riittävän määrän vettä. Kastelumenetelmät voidaan karkeasti jakaa maanpinnan yläpuolelta ja maanpinnan alapuolelta suoritettavaan kasteluun. Jotta kastelusta saataisiin mahdollisimman suuri hyöty, se on suoritettava oikeana ajankohtana eli selvästi ennen kuin maa on kuivunut lakastumispisteeseen ja oikeaa vesimäärää käyttäen.

LUE LISÄÄ

Kasteluvesialtaan rakentaminen

Kasteluvesialtaan rakentaminen

Kasteluvesialtaan avulla voidaan varmistaa kasteluveden saantia kuivana kautena.  Altaat voidaan täyttää vedellä joko pumppaamalla tai sijoittamalla ne maastoon siten, että ne täyttyvät luontaisella valunnalla. Pellolta purkautuvia kuivatusvesiä varastoimalla on myös mahdollista saada ainakin osa kasvukauden kasteluveden tarpeesta.

LUE LISÄÄ

Ota yhteyttä, jos haluat, että jotakin näistä keinoista testataan tilallasi.
Tai puuttuuko jokin hyväksi havaittu vesienhallintakeino?

Yhteystiedot:
Vanajavesikeskus
Sanni Manninen-Johansen
sanni.manninen-johansen@vanajavesi.fi
Puh. 050 3441715

JUUREVA - Vesienhallinnan työkalupakki

JUUREVA eli verkkopohjainen sivusto, johon on koottu vesienhallinnan keinoja sekä viljelijöiden arviointeja ja kokemuksia niistä verkkokauppojen tähtiluokitustyyliin. Työkalupakki JUUREVAn avulla on tilakäyntien yhteydessä kätevää tarkastella eri toimenpidevaihtoehtoja ja omakohtaistaa niitä kunkin tilan oloihin. Työkalupakki JUUREVA on hankkeen päätyttyä kaikkien suomalaisten viljelijöiden, maanomistajien, metsänomistajien ja vesienhoito- organisaatioiden käytettävissä.

JUUREVA-hanke on saanut rahoitusta MMM ja YM rahoittamasta maa- ja metsätalouden vesienhallinnan avustushausta. Avustuksia hallinnoi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.