Vesienhallinnan työkalupakki

Teuronjoen ja Puujoen alueelle

KIRJAUDU SIVUILLE

Monivaikutteinen kosteikko

Arvostele keino klikkaamalla tähtiä
[Arvioita: 0 Keskiarvo: 0]

Lyhyt kuvaus

Kosteikot ovat patoamalla tai kaivamalla tehtyjä osittain avovesipintaista vesiensuojelurakenteita. Kosteikkoon annetaan luontaisesti kehittyä kasvillisuutta, joka käyttää veteen liuenneita ravinteita.

Vaikutus

Monivaikutteiset kosteikot pidättävät kiintoainetta ja ravinteita, tasaavat virtaamia ja tarjoavat monille eliölajeille suojaa ja ravintoa. Lisäksi kosteikot monipuolistavat maisemaa ja luontoa sekä lisäävät alueen virkistysarvoja.

Soveltuvuus

Sopivia paikkoja ovat notkot ja painanteet, tulva-alueet ja pengerretyt kuivatusalueet. Fosforipitoinen pintamaa tulee poistaa pysyvästi veden peittämäksi jäävältä alueelta ja erityisesti silloin, jos kosteikko perustetaan viljeltynä olleelle pellolle. Kosteikkoon tehdään hoidon kannalta riittävät reuna- ja suoja-alueet ja kiintoainesta laskeuttava syvempi vesialue, joka on tyhjennettävissä.Kosteikon perustamisen luvanvaraisuus riippuu sen tekotavasta ja ympäristövaikutuksista.  Mikäli vaikutukset ulottuvat useamman henkilön omistamille alueille, myös heidän suostumuksensa on saatava hankkeen toteuttamiseen.  Kosteikon perustamisesta ei saa aiheutua haittaa suojelluille luontokohteille eikä se saa muuttaa suojeltuja luontotyyppejä tai hävittää rauhoitettuja kasvilajeja (metsälaki, vesilaki).

Kustannus

Suunnittelu- ja rakentamiskustannus: Kosteikon perustaminen patoamalla on edullisempaa kuin kaivamalla perustaminen.

Käyttökustannus: Syvännealueen pohjalle kertyvä liete tulisi poistaa tarvittaessa ennen kuin alue täyttyy  ja kiintoaines lähtee uudelleen liikkeelle.

Tuki

1) nykyisen maataloustuen toimenpiteet: tukea saa seuraaville a) kosteikon perustaminen (ei-tuotannollinen investointi), b) ympäristösopimus: kosteikkojen hoito

2) kosteikkojen ja turvemaiden vähimmäissuojelu (GAEC 2) pakollinen CAP27-toimenpide vuodesta 2023 (tämä toimenpide viimeistään vuodesta 2025) (GAEC = hyvät maatalouskäytännöt perusedellytys = good agricultural and environmental conditions)

https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/tuet-ja-rahoitus

Erityistä

Kosteikko eroaa laskeutusaltaasta yleensä suuremmalla koollaan, monipuolisemmalla muotoilullaan (niemekkeet, saaret, matalan ja syvän veden alueet) sekä runsaammalla kosteikkokasvillisuudellaan, joka käyttää hyödyksi veteen liuenneita ravinteita (fosfori ja typpi). Paikalliseen ELY-keskukseen on aina syytä lähettää valmis kosteikkosuunnitelma ennen rakentamistöiden aloittamista. Lausunnossaan ELY-keskus arvioi mm. vaatiiko kosteikon toteuttaminen aluehallintoviraston myöntämän vesiluvan.

Lisätietoa

Kosteikot (Ymparisto.fi)


Sinua saattaisi kiinnostaa myös nämä vesienhallintakeinot

Olkikunnostus

Olkikunnostus

Olkikunnostusmenetelmällä hallitaan leväkasvustojen määrää. Se on verrattain vähän käytetty ja tutkittu kunnostusmenetelmä, jossa olkipaalit tai verkkosäkit lisätään veteen aikaisin keväällä ennen kuin levien kasvu ehtii käynnistyä.

LUE LISÄÄ

Kastelu

Kastelu

Kastelun tarkoituksena on lisätä maankosteutta niin, että kasvien juuret saavat jatkuvasti riittävän määrän vettä. Kastelumenetelmät voidaan karkeasti jakaa maanpinnan yläpuolelta ja maanpinnan alapuolelta suoritettavaan kasteluun. Jotta kastelusta saataisiin mahdollisimman suuri hyöty, se on suoritettava oikeana ajankohtana eli selvästi ennen kuin maa on kuivunut lakastumispisteeseen ja oikeaa vesimäärää käyttäen.

LUE LISÄÄ

Kasteluvesialtaan rakentaminen

Kasteluvesialtaan rakentaminen

Kasteluvesialtaan avulla voidaan varmistaa kasteluveden saantia kuivana kautena.  Altaat voidaan täyttää vedellä joko pumppaamalla tai sijoittamalla ne maastoon siten, että ne täyttyvät luontaisella valunnalla. Pellolta purkautuvia kuivatusvesiä varastoimalla on myös mahdollista saada ainakin osa kasvukauden kasteluveden tarpeesta.

LUE LISÄÄ

Ota yhteyttä, jos haluat, että jotakin näistä keinoista testataan tilallasi.
Tai puuttuuko jokin hyväksi havaittu vesienhallintakeino?

Yhteystiedot:
Vanajavesikeskus
Sanni Manninen-Johansen
sanni.manninen-johansen@vanajavesi.fi
Puh. 050 3441715

JUUREVA - Vesienhallinnan työkalupakki

JUUREVA eli verkkopohjainen sivusto, johon on koottu vesienhallinnan keinoja sekä viljelijöiden arviointeja ja kokemuksia niistä verkkokauppojen tähtiluokitustyyliin. Työkalupakki JUUREVAn avulla on tilakäyntien yhteydessä kätevää tarkastella eri toimenpidevaihtoehtoja ja omakohtaistaa niitä kunkin tilan oloihin. Työkalupakki JUUREVA on hankkeen päätyttyä kaikkien suomalaisten viljelijöiden, maanomistajien, metsänomistajien ja vesienhoito- organisaatioiden käytettävissä.

JUUREVA-hanke on saanut rahoitusta MMM ja YM rahoittamasta maa- ja metsätalouden vesienhallinnan avustushausta. Avustuksia hallinnoi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.