JUUREVA

JUUREVA – Vesienhallinnan työkalupakki Teuron- ja Puujoen alueelle

Vanajavesikeskus ja Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema toteuttavat yhteistyössä hankkeen Teuronjoen ja Puujoen valuma-alueen vesienhallinnan parantamiseksi. JUUREVA-hankkeen tavoitteena on juurruttaa vesienhallinnan keinoja osaksi viljelijöiden, maanomistajien, metsänomistajien ja vesialueiden omistajien toimintaa Hollolan Hämeenkosken, Kärkölän, Hausjärven ja Janakkalan alueilla.

JUUREVA-hanketta rahoittavat maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö osana Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan edistämisen hankeavustuksia. Avustusta hallinnoi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Myös Vanajavesikeskus ja Lammin biologinen asema rahoittavat hanketta omalta osaltaan.

Hanke alkoi huhtikuussa 2021 ja päättyy syksyllä 2022.

Esimerkkikohteita tiloille

Hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan 1-5 monihyötyistä vesienhallinnan esimerkkikohdetta ja järjestetään niille tutustumiskäyntejä alan toimijoille ja muille kiinnostuneille. Hankkeessa voidaan esimerkiksi rakentaa laskeutusallas tai vedenpidätysalue, muokata valtaoja kaksitasouomaksi tulvahuippuja tasaamaan, lisätä eloperäistä ainesta pellolle maan rakennetta parantamaan tai tehdä jokin muu peltojen ja metsien vesienhallintaa parantava käytännön kunnostus. Vanajavesikeskus toivookin yhteydenottoja maan- ja metsänomistajilta, jotka olisivat kiinnostuneita testaamaan jotakin tällaista vesienhallinnan keinoa maillaan.

Tähtiluokituksia vesienhallintatoimenpiteille verkkokauppatyyliin

JUUREVA-hankkeessa kutsutaan alueen viljelijöitä, maanomistajia ja metsänomistajia mukaan yhteistyöverkostoon edistämään alueen vesien hallintaa yhteistuumin.

Hankkeessa tehdään tilakäyntejä, joilla etsitään vesienhallinnan erilaisia keinoja ja räätälöidään niitä kunkin tilan olosuhteisiin. Eri keinojen mietintää varten hankkeessa rakennetaan vesienhallinnan virtuaalinen työkalupakki JUUREVA eli verkkopohjainen sivusto, johon kootaan vesienhallinnan keinoja sekä viljelijöiden arviointeja ja kokemuksia niistä verkkokauppojen tähtiluokitustyyliin. Työkalupakki JUUREVA on hankkeen päätyttyä kaikkien suomalaisten viljelijöiden, maanomistajien, metsänomistajien ja vesienhoito-organisaatioiden käytettävissä. Työkalupakki JUUREVA avataan Vanajavesikeskuksen www-sivuille loppukesällä.

Mikä nappaa – ja mikä ei?

Tilakäyntien tuloksena laaditaan JATKOON-yhteenveto eli lista toimenpiteistä, joita voidaan jatkossa tehdä yhteistyössä maanomistajien kanssa. Tästä listasta on paljon hyötyä jatkotoimien suunnittelussa. Tämän lisäksi hankkeessa laaditaan myös EI JATKOON –yhteenveto eli viljelijöiltä saadut tiedot siitä, millaiset vesienhallinnan toimet eivät heitä kiinnosta ja miksi. Viljelijöiden kokemuksista ja näkemyksistä saadaan tärkeää tietoa toimenpiteiden soveltuvuudesta, käyttökelpoisuudesta ja rajoitteista. Raportti toimitetaan eteenpäin ministeriöille vesienhallinnan toimenpiteiden suunnittelijoille.

Hankkeen rahoittaja on tästä yhteenvedosta erityisen kiinnostunut, joten nyt viljelijöillä ja metsänomistajilla on erinomainen mahdollisuus saada äänensä kuuluviin, kannustaa hankkeen vetäjä Sanni Manninen Johansen.

Tietoa vaikuttavuudesta

Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema seuraa hankkeessa esimerkkikohteiden vaikuttavuutta sekä Teuron- ja Puujoen sivu-uomien ja pääuoman veden laatua vesinäyttein ja automaattiasemaverkoston dataa hyödyntäen.

Haastava alue

Teuronjoen ja Puujoen valuma-alueelta tulee suuri osa Vanajaveden alueen vesistökuormituksesta. Siksi Vanajavesikeskus kumppaneineen on panostanut viime vuosina paljon tämän alueen vesienhoitoon. Tulvivalle ja eroosiosta kärsiville Teuronjoelle ja Puujoelle on teetetty eroosiokartoitus, jossa paikannettiin pahimmin rapautuvat uoman penkat. Myös uoman leveys, syvyys ja uoman pullonkaulat on mitattu koko 70 km mittaiselta joen matkalta. Joen lukuisiin patoihin on tekeillä suunnitelmat kalan kulun mahdollistavista patokunnostuksista. Myös jokien säännöstelyä, virkistyskäyttöä ja vieraslajien torjuntaa on edistetty. Aiempiin toimiin voi tutustua Teuronjoen ja Puujoen alueella tarinakartassa: https://www.arcgis.com/apps/MapSeries/index.html?appid=78a039ccbce845a294ce182e5037b44b sekä Teuron- ja Puujoen Startti –hankkeen sivulla  https://www.vanajavesi.fi/teuron-ja-puujoen-startti/.

Tiedetään, että alue on erityisen haastava vesistökuormituksen hillinnän kannalta. Se johtuu ensisijaisesti alueen luonnon olosuhteista, sillä peltojen vallitseva maalaji on erittäin helposti erodoituva ja maaston muodot vaikeuttavat tulvien torjuntaa. Tiedetään kuitenkin myös, että paljon myönteistä on jo tapahtunut: alueen peltomaan fosforiluvut ovat olleet laskussa koko 2000-luvun ja maan multavuus puolestaan noussut. Tämä lupaa hyvää alueen vesistökuormituksen vähentämiselle.

Teuronjoki ja Puujoki ovat tyydyttävässä tilassa. Lähde: Hämeen ELY-keskuksen laatima pintavesien ekologinen tilaluokittelu. Kartan lähde: Teuronjoen ja Puujoen tarinakartta https://www.arcgis.com/apps/MapSeries/index.html?appid=78a039ccbce845a294ce182e5037b44b

Peltojen vesieroosio vie Teuronjoen alueen pelloilta vuosittain 500-700 kg maa-ainesta kultakin peltohehtaarilta ja Puujoen alueelta noin 500 kg/ha (kts. viereinen taulukko). Karkeasti arvioituna alueen pelloilta lähtee noin 15 miljoonaa kiloa maa-ainesta vuodessa. Määrä vastaa noin 350 kasettiyhdistelmälastillista vuodessa. Puujoen tuoma kiintoaineskuorma erottuu ilmakuvissakin (alla oleva kuva).

Ilmakuva Vanajaveden reitin keskusjärvenä toimivalta Kernaalanjärveltä. Puujoen tuoma kuorma erottuu maitokahvin värisenä Kernaalanjärven ja muiden jokien veden väristä. (www.retkikartta.fi)

Peltomaan fosforiluku on ollut laskussa Teuronjoen ja Puujoen alueella jo pitkään. Lähde: Tuloslaari.fi.

Ota yhteyttä!