Isosorsimo (Glyceria maxima) on 1–2,5 metriä korkea, monivuotinen heinäkasvi, joka kasvaa laajoina heleänvihreinä usein puolikelluvina kasvustoina vesistöjen rannoilla. Tämä haitallinen vieraslaji on levinnyt viime vuosina voimakkaasti Kokemäenjoen ja Kymijoen vesistöalueilla.

Elinvoimaisena kasvina ja hyvänä kilpailijana isosorsimo on leviämässä yhä uusille järville. Korvaamalla luontaisen rantakasvillisuuden se muuttaa haitallisesti rantoja sekä kalojen ja rapujen elinympäristöä. Suurista vaikeakulkuisista kasvustoista on haittaa myös virkistyskäytölle, kuten kalastamiselle, uimiselle ja veneilylle. Edullisinta ja helpointa on yrittää estää isosorsimon leviäminen uusiin paikkoihin ja poistaa kasvusto silloin, kun se ei vielä ole ehtinyt levitä suureksi. Suurten kasvustojen poistaminen on työlästä ja aiheuttaa paljon kustannuksia. Torjuntaa rajoittaa usein se, ettei isosorsimoa tunnisteta vieraslajiksi.

Hämeen ammattikorkeakoulun, Vanajavesikeskuksen ja Vesijärvisäätiön yhteisessä Yhteisillä aalloilla –viestintähankkeessa testattiin isosorsimon pressukesannointia torjuntamenetelmänä (2016-2019). Vieraslajien leviäminen on kasvava ongelma, joka tulisi saada yhä vahvemmin ihmisten tietoisuuteen. Torjuntaan tarvitaan lisää kansalaisaktiivisuutta ja oleellista on lisätä maaseudun asukkaiden sekä mökkiläisten tietämystä kasvin tunnistamiseksi ja torjumiseksi.

Yleisesti oletetaan, että isosorsimo on huono ravintokasvi eläimille sillä usein loisivan nokisienen vuoksi. Tästä ei kuitenkaan löydy aikaisempaa tutkimustietoa Suomen oloissa. Myöskään isosorsimon ravintosisällöstä tai myrkyllisyydestä ei ole tarpeeksi tietoa.

Isosorsimo - rantojen riesasta resurssiksi -hanke (1.9.2020-30.4.2022)

Hämeen ammattikorkeakoulun ja Vanajavesikeskuksen yhteisessä Isosorsimo-hankkeessa selvitetään isosorsimon leviäminen ja akuutit torjuntakohteet leviämisen ehkäisemiseksi. Toisena toimenpiteenä hankkeessa selvitetään isosorsimon käyttöä ja ominaisuuksia. Teemoina ovat isosorsimon kemiallinen koostumus ja torjuntakeinot. Hankkeessa kerätään tietoa isosorsimon poistoon soveltuvista koneista ja niiden kustannustehokkuudesta. Selvitettävinä torjuntamenetelminä ovat koneellinen poisto, niitto, karjan laidunnus, pressutus ja kitkeminen.

Kolmantena toimenpiteenä selvitetään isosorsimon hyötykäyttömahdollisuuksia ja niiden taloudellista kannattavuutta. Tutkittavia hyötykäyttömuotoja ovat karjan rehu, biokaasu, biohiili ja bioetanoli, joista tehdään erilaisia laboratorio- ja tuotantokokeita sekä kannattavuusselvityksiä. Neljäntenä toimena laaditaan viestintäsuunnitelma asukkaiden ja muiden rantojen käyttäjien tiedottamiseksi ja aktivoimiseksi. Isosorsimon leviämisen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi järjestetään erilaisia työnäytöksiä ja infotilaisuuksia eripuolilla Hämettä. Alueellisen viestinnän lisäksi hankkeen tuloksista tiedotetaan valtakunnallisesti monipuolisesti erilaisia tiedotuskanavia hyödyntämällä.

Hankkeessa vahvistetaan biotalouden osaamista ja lisätään osaajien yhteistyötä. Hankkeeseen osallistuvat myös vahvat valtakunnalliset ja paikalliset toimijat Lännen, St1, Gasum ja Watrec Oy. Hankkeen tuloksena tieto isosorsimon levinneisyydestä, torjunnasta sekä hyötykäyttömahdollisuuksista lisääntyy. Tavoitteena on, että isosorsimon taloudelliset hyödyt ovat korjuukustannuksia suuremmat. Samalla myös ihmisten valmius ehkäistä ja torjua isosorsimon leviämistä kasvaa.

Hanke toteutetaan Hämeen ELY-keskuksen myöntämän Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 rahoituksen sekä Hämeen ammattikorkeakoulun rahoituksen turvin.

Yhteystiedot:

Projektipäällikkö Mika Soramäki, mika.soramaki(at)hamk.fi

Ympäristökoordinaattori Heidi Kontio, heidi.kontio(at)vanajavesi.fi