Vanajavesikeskus toimii rakennuttajana ja tilaajana erilaisille kunnostustoimille sekä niiden edellyttämille suunnitelmille. Lähes kaikki kunnostyshankkeet tehdään tiiviissä yhteistyössä paikallisten maan- ja vesialueiden omistajien, kuntien ja ELY-keskusten kanssa.
Lisäksi Vanajavesikeskus pyrkii jakamaan vuosittain rahoitusta alueellaan toimiville suojeluyhdistyksille, osakaskunnille ja yksittäisille kansalaisille erillisellä avustushakemusmenettelyllä. Näin pystymme tukemaan paikallistason toimijoiden aktiivisuutta. Avustusten hausta tiedotetaan Vanajavesikeskuksen verkkosivuilla, suoraan sidosryhmille sekä Hämeen Sanomissa.
Vesistöjen hoito- ja kunnostustoimenpidetyypit
1) Kunnostustoimenpiteiden suunnittelu ja siihen liittyvä tiedonkeruu
2) Kosteikko- ja laskeutusallaskohteet sekä pohjapatosarjat
3) Ravinteiden kemiallinen saostaminen
4) Elinympäristöjä parantavat hankkeet
Niittourakoinnin kehittämishanke 2016-2018.
Vanajavedellä sekä Janakkalan Alasjärvellä on meneillään hanke, jossa selvitetään mahdollisuutta niittää koneellisesti vesikasvillisuutta talvella sekä useamman kerran kesässä samoilla kohteilla. Hankkeessa on kohteet valittu siten, että niistä on tehty luontoselvitykset ennen niittoja. Kartoitukset toistetaan v. 2017 ja 2018 aikana. Kasvillisuuden vähenemistä seurataan ilmasta otettavin drone-kuvin. Niittokohteet ovat Vanajavedellä: Miemalansalmi, Saarelan salmi, Herniäisten uimaranta, Pappilanniemen yhteisranta, Lepaan yhteisranta, Tokeensuunlahden kylän ranta ja Lusinlahdella leirikeskuksen ranta. Lisäksi Luulionsalmi Alasjärvellä. Hanketta rahoittaa Hämeen ELY-keskus ja Vanajavesikeskus.
Pannujärven, Kankaistenjärven ja Katumajärven vesistökunnostus- ja selvityshanke PAKKA 1.1.2015-31.3.2016
Hankkeen oma sivu löytyy täältä.
Uusimmat valmistuneet kohteet:
Harvialantien kosteikko, Hämeenlinna
Helmikuussa 2017 valmistui Hämeenlinnan ja Janakkalan rajan lähettyville Sääjärvenojan varrelle kosteikkoallas. Kosteikko tasaa Sääjärvenojan tulvahuippujen virtaamaa alajuoksulla, puhdistaa lähialueen valumavesiä sekä tarjoaa uudenlaisen elinympäristön vesi- ja rantalinnuille. Kosteikko sijaistee Hämeenlinnan kaupungin mailla ja se suunniteltiin osana kaupungin vuoden 2016 Luonto ja Vesi -teemavuotta.
Renkajoen padot, Renko.
Renkajoen Kuittilankosken ja Hiittan säännöstelypadot on korvattu luonnomukaisilla pohjapadoilla vuosien 2016 ja 2017 aikana. Hankkeiden suunnittelussa, lupahauissa ja toteutuksessa ovat olleet mukana laajat yhteistyöverkostot.
Kuittilankoski 2016
Loppijärven Järvimäenojan laskeutusallas ja ravinnesieppari, Loppi
Maaliskuussa 2016 valmistui Loppijärven eteläosaan laskevaan Järvimäenojaan laskeutusallas ja fosforisieppari. Järvimäenoja on osoittautunut ojaseurannoissa olevan varsin runsasravinteisen. Virtaama on kuitenkin varsin pieni, joten allas+ferrisulfaattikäsittely soveltuu kohteeseen hyvin. Ravinnesiepparin hoidosta ja seurannasta jatkossa vastaa maanomistaja ja Loppijärven Ystävät ry.
Kesijärven ja Joutjärven ravinnesiepparit, Janakkala
Loppukesän 2015 aikana kahden janakkalalaisjärven valuma-alueilta tuleviin ojiin rakennettiin ferrisulfaatin annostelijaa. Fosforisiepparit saostavat ojanveden fosforin jopa 90% pois. Sieppareiden alapuolelle on kaivettu laskeutusaltaat, joihin kertyvä fosfri-rautasakka laskeutuu ja on aika ajoin poistettavissa. Molemmissa kohteissa hankkeiden vetovastuussa olivat suojeluyhdistykset ja niitä on tarkoitus käyttää lähinnä tulvavirtaamien aikana.
Nevilänkosken pato, Hämeenlinna, Renko
Syksyllä 2015 valmistui Renkajoen Neivilänkosken padon korjaus. Edellinen kivilatoomuspato päästi vettä lävitseen. Padon harja rakennettiin uudelleen ja alapuolista uomaa muotoiltiin paremmin kalan kulun mahdollistavaksi.
Kutalanjoen kalataloudellinen kunnostus, Hämeenlinna
Hämeenlinnan Katumajärven ja Vanajaveden välisellä Kutalanjoella tehtiin kalojen elinympäristön monimuotoisuuden lisäämiseen tähtääviä toimenpiteitä kevättalvella ja syksyllä 2015. Uomaan kaivettiin kaksi laajennusosaa, jotka kalojen lisäksi toivotaan monipuolistavan myös ihmisten lähiluontokohdevalikoimaa. Lisäksi uoman nopeammin virtaaviin kohtiin lisättiin oppilaitosyhteistyönä kutusoraa ja poikaskivikkoa mahdollisesti joessa kutemaan innostuville kaloille.
Vääräkosken pato, Janakkala
Helmikuussa 2015 valmistui Mallasjoen Vääräkosken patotyömaa, jossa muutettiin vanha säännöstelypato pohjapadoksi. Mallasjoki kulkee Mallinkaistenjärven ja Puujoen välillä, ja siellä on tehty havaintoja vaeltavista kalalajeista. Padon toivotaan parantavan sekä tulvasuojelullisia että kalataloudellisia seikkoja.
Röyhynsuon kosteikko, Janakkala
Syksyllä 2014 valmistuivat VAPOn Röyhynsuon turvetuotantoalueella sijaistevan n. 11 ha kosteikkoalueen rakenteet. Vesi kosteikolle nostetaan kevääksi 2015. Tyhjäksi nostettu turvetuotantoalueen nurkka saa monimuotoisuutta lisäävän loppukäyttötavan ja lisäksi sen kautta kierrätetään turvetuotannossa edelleen olevien osien kuivatusvesiä. Kosteikon linnustovaikutukset ovat aktiivisessa seurannassa.
Ruununmyllyn patoaltaan ruoppaus, Hämeenlinna
Kevättalven 2014 aikana Hämeenlinnan Ruununmyllyn patoaltaasta poistettiin pohjasedimenttiä n. 500 m3, jotta Matkolammelta Katumajärveen valuvan puron kiintoaine ehtii laskeutua altaaseen ennen järveä.
Toivanjoen lintukosteikko, Janakkala, Tervakoski
Kevättalvella 2014 valmistui Toivanjoen Natura2000-alueelle uutta avovesipintaa yhteensä n. 3 ha kolmeen erilliseen kosteikkoaltaaseen. Altaat monipuolistavat elinympäristöä ja tarjoavat vesi-ja rantalinnuille, korennoille ja sammakoille uutta elintilaa. Hankkeessa olivat mukana Hämeen ELY-keskus, Janakkalan kunta, Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys sekä Vanajavesikeskus.
Unostentien siltapenkereiden kunnostus, Äimäjärvi, Kalvola
Kalvolan Äimäjärvellä asennettiin uusia siltarumpuja veden virtaamisen parantamiseksi. Hankkeen toteuttaa ja rahoittaa Uudenmaan ELY-keskus Kutilan sillalla.
Äimäjärven ylittävään Kutisten pengertiehen on asennettu uusia siltarumpuja elokuun 2013 lopulla. Toisen penkereen, Unostentien, puolella uusia siltarumpuja asennetaan kaksi ja työt tehtiin syyskuun 2013 alussa. Samalla ruopattiin rumpujen edustalle väylät, jotta vesi pääsee esteettä liikkumaan rumpuihin ja niistä pois.
Hankkeen tavoitteena oli parantaa veden vaihtuvuutta Äimäjärven kahden tiepenkereen välisellä alueella, joka on kärsinyt mm. uposvesikasvillisuuden runsaudesta ja veden huonosta vaihtuvuudesta.
Unostentien hanke toteutettiin yhteistyössä Hämeen ELY-keskuksen, Hämeenlinnan kaupungin, Äimäjärven suojeluyhdistyksen, Unostentien hoitokunnan, Kutilan jakokunnan ja Vanajavesikeskuksen kesken.
Kosteikko, Koreila, Hattula
Hattulan Koreilaan valmistui marraskuussa 2013 uusi lintukosteikko.
Kosteikon pääasiallinen tarkoitus on parantaa kahlaajalintujen elinympäristöä ja samalla se parantaa myös veden laatua.
Kosteikko, Valkeakoski, Saarikonoja
Saarikonojan kosteikko valmistui tammikuussa 2014. Sen odotetetaan vähentävän Saarioisjärveen menevää kuormitusta sekä samalla monipuolistavan maatalousympäristön monimuotoisuutta ja maisemaa. Hankkeessa olivat mukana maanomistaja, Pirkanmaan ELY-keskus sekä Vanajavesikeskus.