JUUREVA – Vesienhallinnan työkalupakki Teuron- ja Puujoen alueelle
Vanajavesikeskus ja Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema toteuttivat yhteistyössä hankkeen Teuronjoen ja Puujoen valuma-alueen vesienhallinnan parantamiseksi. JUUREVA-hankkeen tavoitteena oli juurruttaa vesienhallinnan keinoja osaksi viljelijöiden, maanomistajien, metsänomistajien ja vesialueiden omistajien toimintaa Hollolan Hämeenkosken, Kärkölän, Hausjärven ja Janakkalan alueilla.
JUUREVA-hanketta rahoittivat maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö osana Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan edistämisen hankeavustuksia. Avustusta hallinnoi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Myös Vanajavesikeskus ja Lammin biologinen asema rahoittavat hanketta omalta osaltaan.
Hanke alkoi huhtikuussa 2021 ja päättyy syksyllä 2022. Hankkeen loppuraportti on alla.
Esimerkkikohteita tiloille
Hankkeessa etsittiin tilakäynneillä kohteita, joihin voidaan räätälöidä erilaisia vesienhallinnan keinoja. Sen tuloksena hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin monihyötyisiä vesienhallinnan esimerkkikohteita kahdelle tilalle: yksi pohjapatosarja Puujoen sivu-uomaan ja viisi laskeutusallasta Mommilanjärven rantaluhdalle.
Vesienhallinnan työkalupakki
Hankkeessa rakennettiin vesienhallinnan virtuaalinen
työkalupakki JUUREVA eli verkkopohjainen sivusto, johon koottiin vesienhallinnan keinoja. Jatkossa JUUREVAan kootaan viljelijöiden ja maanomistajien kokemuksia ja arviointeja vesienhoidon keinoista verkkokauppojen tähtiluokitustyyliin. Työkalupakki JUUREVA on kaikkien suomalaisten viljelijöiden, maanomistajien, metsänomistajien ja vesienhoito-organisaatioiden käytettävissä. Pääset kirjoittamaan arvioitasi JUUREVAan tästä linkistä.
Tietoa veden laadusta
Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema seurasi hankkeessa Teuron- ja Puujoen sivu-uomien ja pääuoman veden laatua vesinäyttein. Sivu-uomien ja pääuoman veden laadun kartoituksissa havaittiin, että kokonaisfosforin pitoisuus yli kolminkertaistuu ja kokonaistyppipitoisuus lähes tuplaantuu Teuronjoen yläjuoksulta alajuoksulle. Myös Puujoen ravinnepitoisuudet kohoavat selvästi.
Hankkeessa tutkittiin esimerkkikohteiden vedenlaadun alkutilanne. Pohjapatosarja ei odotetusti pidättänyt ravinteita tai kiintoainesta pian rakentamisensa jälkeen; sen myönteiset vaikutukset tulevat näkyviin viiveellä. Tutkitussa laskeutusaltaassa ei kuivan alkusyksyn vuoksi ollut vielä vettä eikä vedenlaatutietoja siksi saatu.
Perkausyhtiön osakasluettelo
Tärkeätä hankkeessa oli myös alueen suurimman perkausyhtiön osakasluettelon päivitys. Nyt osakasluettelo on jälleen ajan tasalla ja perkausyhtiö toimintakykyinen.
Haastava alue
Teuronjoen ja Puujoen valuma-alueelta tulee suuri osa Vanajaveden alueen vesistökuormituksesta. Siksi Vanajavesikeskus kumppaneineen on panostanut viime vuosina paljon tämän alueen vesienhoitoon. Tulvivalle ja eroosiosta kärsiville Teuronjoelle ja Puujoelle on teetetty eroosiokartoitus, jossa paikannettiin pahimmin rapautuvat uoman penkat. Myös uoman leveys, syvyys ja uoman pullonkaulat on mitattu koko 70 km mittaiselta joen matkalta. Joen lukuisiin patoihin on tekeillä suunnitelmat kalan kulun mahdollistavista patokunnostuksista. Myös jokien säännöstelyä, virkistyskäyttöä ja vieraslajien torjuntaa on edistetty. Aiempiin toimiin voi tutustua Teuronjoen ja Puujoen alueella tarinakartassa sekä Teuron- ja Puujoen Startti –hankkeen sivulla.
Tiedetään, että alue on erityisen haastava vesistökuormituksen hillinnän kannalta. Se johtuu ensisijaisesti alueen luonnon olosuhteista, sillä peltojen vallitseva maalaji on erittäin helposti erodoituva ja maaston muodot vaikeuttavat tulvien torjuntaa. Tiedetään kuitenkin myös, että paljon myönteistä on jo tapahtunut: alueen peltomaan fosforiluvut ovat olleet laskussa koko 2000-luvun ja maan multavuus puolestaan noussut. Tämä lupaa hyvää alueen vesistökuormituksen vähentämiselle.
Tähtiluokituksia vesienhallintatoimenpiteille verkkokauppatyyliin
JUUREVA-hankkeessa kutsutaan alueen viljelijöitä, maanomistajia ja metsänomistajia mukaan yhteistyöverkostoon edistämään alueen vesien hallintaa yhteistuumin.
Hankkeessa tehdään tilakäyntejä, joilla etsitään vesienhallinnan erilaisia keinoja ja räätälöidään niitä kunkin tilan olosuhteisiin. Eri keinojen mietintää varten hankkeessa rakennetaan vesienhallinnan virtuaalinen työkalupakki JUUREVA eli verkkopohjainen sivusto, johon kootaan vesienhallinnan keinoja sekä viljelijöiden arviointeja ja kokemuksia niistä verkkokauppojen tähtiluokitustyyliin. Työkalupakki JUUREVA on hankkeen päätyttyä kaikkien suomalaisten viljelijöiden, maanomistajien, metsänomistajien ja vesienhoito-organisaatioiden käytettävissä. Työkalupakki JUUREVA avataan Vanajavesikeskuksen www-sivuille loppukesällä.
Mikä nappaa – ja mikä ei?
Tilakäyntien tuloksena laaditaan JATKOON-yhteenveto eli lista toimenpiteistä, joita voidaan jatkossa tehdä yhteistyössä maanomistajien kanssa. Tästä listasta on paljon hyötyä jatkotoimien suunnittelussa. Tämän lisäksi hankkeessa laaditaan myös EI JATKOON –yhteenveto eli viljelijöiltä saadut tiedot siitä, millaiset vesienhallinnan toimet eivät heitä kiinnosta ja miksi. Viljelijöiden kokemuksista ja näkemyksistä saadaan tärkeää tietoa toimenpiteiden soveltuvuudesta, käyttökelpoisuudesta ja rajoitteista. Raportti toimitetaan eteenpäin ministeriöille vesienhallinnan toimenpiteiden suunnittelijoille.
Hankkeen rahoittaja on tästä yhteenvedosta erityisen kiinnostunut, joten nyt viljelijöillä ja metsänomistajilla on erinomainen mahdollisuus saada äänensä kuuluviin, kannustaa hankkeen vetäjä Sanni Manninen Johansen.
Tietoa vaikuttavuudesta
Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema seuraa hankkeessa esimerkkikohteiden vaikuttavuutta sekä Teuron- ja Puujoen sivu-uomien ja pääuoman veden laatua vesinäyttein ja automaattiasemaverkoston dataa hyödyntäen.
Haastava alue
Teuronjoen ja Puujoen valuma-alueelta tulee suuri osa Vanajaveden alueen vesistökuormituksesta. Siksi Vanajavesikeskus kumppaneineen on panostanut viime vuosina paljon tämän alueen vesienhoitoon. Tulvivalle ja eroosiosta kärsiville Teuronjoelle ja Puujoelle on teetetty eroosiokartoitus, jossa paikannettiin pahimmin rapautuvat uoman penkat. Myös uoman leveys, syvyys ja uoman pullonkaulat on mitattu koko 70 km mittaiselta joen matkalta. Joen lukuisiin patoihin on tekeillä suunnitelmat kalan kulun mahdollistavista patokunnostuksista. Myös jokien säännöstelyä, virkistyskäyttöä ja vieraslajien torjuntaa on edistetty. Aiempiin toimiin voi tutustua Teuronjoen ja Puujoen alueella tarinakartassa: https://www.arcgis.com/apps/MapSeries/index.html?appid=78a039ccbce845a294ce182e5037b44b sekä Teuron- ja Puujoen Startti –hankkeen sivulla https://www.vanajavesi.fi/teuron-ja-puujoen-startti/.
Tiedetään, että alue on erityisen haastava vesistökuormituksen hillinnän kannalta. Se johtuu ensisijaisesti alueen luonnon olosuhteista, sillä peltojen vallitseva maalaji on erittäin helposti erodoituva ja maaston muodot vaikeuttavat tulvien torjuntaa. Tiedetään kuitenkin myös, että paljon myönteistä on jo tapahtunut: alueen peltomaan fosforiluvut ovat olleet laskussa koko 2000-luvun ja maan multavuus puolestaan noussut. Tämä lupaa hyvää alueen vesistökuormituksen vähentämiselle.
Teuronjoki ja Puujoki ovat tyydyttävässä tilassa. Lähde: Hämeen ELY-keskuksen laatima pintavesien ekologinen tilaluokittelu. Kartan lähde: Teuronjoen ja Puujoen tarinakartta https://www.arcgis.com/apps/MapSeries/index.html?appid=78a039ccbce845a294ce182e5037b44b
Peltojen vesieroosio vie Teuronjoen alueen pelloilta vuosittain 500-700 kg maa-ainesta kultakin peltohehtaarilta ja Puujoen alueelta noin 500 kg/ha (kts. viereinen taulukko). Karkeasti arvioituna alueen pelloilta lähtee noin 15 miljoonaa kiloa maa-ainesta vuodessa. Määrä vastaa noin 350 kasettiyhdistelmälastillista vuodessa. Puujoen tuoma kiintoaineskuorma erottuu ilmakuvissakin (alla oleva kuva).
Ilmakuva Vanajaveden reitin keskusjärvenä toimivalta Kernaalanjärveltä. Puujoen tuoma kuorma erottuu maitokahvin värisenä Kernaalanjärven ja muiden jokien veden väristä. (www.retkikartta.fi)
Peltomaan fosforiluku on ollut laskussa Teuronjoen ja Puujoen alueella jo pitkään. Lähde: Tuloslaari.fi.
Ota yhteyttä!
- hankkeen vetäjä Sanni Manninen Johansen, Vanajavesikeskus, sanni.manninen.johansen@vanajavesi.fi, 050 344 1715
- vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä, Vanajavesikeskus, suvi.makela@vanajavesi.fi, 050 449 3303
- professori Kimmo Kahilainen, Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema, kimmo.kahilainen@helsinki.fi, 050 4489515