Vanajaveden rantojen riesa #1, isosorsimo, on levinnyt laajalti koko Kokemäenjoen vesistöalueelle. Lehijärven ohella se on levinnyt/leviämässä mm. Alasjärvelle, Katumajärvelle, Mallinkaistenjärvelle ja Toivanjoelle sekä Loimijoen alueelle ja eri puolille Uuttamaata. Se on vallannut valtaosan Vanajaveden kapeikon sekä Hiiden- ja Puujoen rannoista.
Mitä haittaa isosorsimosta on?
Isosorsimon järvien ja ojien rantavyöhykkeelle muodostamat massakasvustot syrjäyttävät alkuperäislajeja, erityisesti rantakasveja. Se valtaa rantoja tiheinä ja laajoina kasvustoina. Juurakon avulla se leviää niin maalla kuin vedessäkin, myös vastavirtaan.
Korvaamalla luontaisen rantakasvillisuuden se muuttaa haitallisesti kalojen ja rapujen elinympäristöä. Suurista vaikeakulkuisista kasvustoista on haittaa myös virkistyskäytölle, koska veden päälle patjaksi kasvaneesta kasvustosta lohkeaa lauttoja, jotka ovat vaaraksi vesiliikenteelle.
Eläinten ravintokasvina isosorsimo on huono sillä usein loisivan nokisienen vuoksi.
Pressutuskokeilu Lehijärvellä
Isosorsimon leviämisen hidastamiseksi Vanajavesikeskus on tehnyt Lehijärvellä pressutuskokeilun vuosina 2016-2019.
Pressutuskokeilussa oli mukana kolme kohdetta, kukin eripituisilla peittoajoilla. Kartalla näkyvät punaisina pisteinä Ihalemmenlahden kohteet A ja B. Lisäksi kolmantena kohteena oli yksityisranta.
Kaikki kolme isosorsimoesiintymää peitettiin pressuilla pyrkimyksenä estää tai ainakin hidastaa isosorsimon leviäminen. Tavoitteena oli samalla testata menetelmän käyttökelpoisuutta ja seurata eri pressutusaikojen vaikutusta isosorsimokasvustolle.
Testiajat olivat 4 kk (loppukesä/syksy), 1 kasvukausi ja 2 kasvukautta. Kasvustojen peittämiseen käytettiin UV-suojattuja kestopressuja, jotka asennettiin paikalleen aitatolppien, reikätiilien ja maakiilojen avulla.
Ihalemmenlahti, kohde A
Ihalemmenlahden kohteessa A sijaitsee kaksi vierekkäistä isosorsimokasvustoa, joista kumpikin on n. 350 m2 eli yhteisalaltaan n. 700 m2. Ensimmäinen kasvusto sijaitsee aivan Leteenojan suulla ja toinen noin kymmenen metrin päässä järviruokokasvuston suojassa lähes kokonaan kuivalla maalla. Tämän kohteen kasvustot on pressutettu maaliskuussa 2017 jään päältä.
Ihalemmenlahden kohteet sijaitsevat luonnonsuojelualueella. Vanajavesikeskus haki vuonna 2016 Hämeen ELY-keskukselta poikkeuslupaa suorittaa suojelualueeseen kuuluvalla yhteisellä alueella isosorsimokasvuston poistoa. Poikkeuslupa myönnettiin vuosille 2016-2018 ja luvan mukaisesti pressut tuli asentaa suojelualueella jään päältä, jottei lintujen pesintä häiriintyisi. Ennen pressujen laittoa pyydettiin luvat myös rantakiinteistöjen omistajilta.
Alleolevissa kohdekuvissa vasemmalta lukien: alkutilanne - pressutus - lopputilanne pressutuksen jälkeen.
Ihalemmenlahti, kohde B
Ihalemmenlahden toisessa kohteessa (kartalla B) sijaitsee pienikokoinen kasvusto. Tämä noin 200 m2:n kokoinen ala pressutettiin maaliskuussa 2017.
Yksityisranta
Heinäkuussa 2016 peitettiin osittain yhden yksityisrannan n. 500 m2:n kasvusto ensimmäisen kerran. Lisää pressuja asennettiin kesällä 2017 sekä marraskuussa 2017. Loputkin kasvustot peitettiin pressuilla kesäkuussa 2018.
Poistokokeilussa isosorsimokasvustojen kasvu sekä leviäminen yritettiin estää tukahduttamalla ne valoa läpäisemättömien isokokoisten pressujen alle. Pressut levitettiin kasvustojen päälle, enimmäkseen vesijättömaalle, mutta myös vesirajaan upottamalla ne vedenalaisten kasvustojen päälle.
Tulokset
Pressutuskohteet ovat olleet Vanajavesikeskuksen seurannassa ja tarvittaessa niitä on korjailtu pressujen asentamisen jälkeenkin sekä kesällä 2017 että kesällä 2018. Havaittiin, että pressutus on tehokkainta silloin, kun kasvusto sijaitsee vetisellä paikalla ja kasvit mätänevät pressun alla (ks. kuvat 20 ja 21). Kuivilla paikoilla isosorsimon hävittäminen on todettu haasteelliseksi, sillä etenkään pressujen reunojen läheisyydessä valon ja veden puute ei ole riittävää hävittämään kasvia.
Neljän kuukauden pressuttamisen jälkeen yksityisrannan ojasta poistettiin pressut marraskuussa 2016. Seuraavana vuonna isosorsimot olivat levinneet lähes kokonaan takaisin ojaan.
Ensimmäisen kasvukauden jälkeen yksityisrannan ojasta poistettiin yksi pressu syksyllä 2017. Seuraavina vuosina isosorsimo ei levinnyt takaisin pressutetulle alueelle vaan se pysyi avoimena.
Kahden kasvukauden jälkeen isosorsimo levittäytyi pressun reunasta alkaen alueelle, josta oli poistettu pressu. Veden alla olevilla paikoilla kasvusto on mädäntynyt, mutta kuivilla paikoilla isosorsimo kasvaa elinvoimaisena etenkin pressun reunojen läheisyydessä.
Nykytilanne
Yhteistyössä Kiertokapulan kanssa pressut poistettiin kokonaan lokakuun lopulla 2019 kaikista kohteista siten, että Kiertokapula toimitti paikalle lavan jätteitä varten ja kuljetti ne jätteenkäsittelyyn.
Selkeästi näyttää siltä, että isosorsimoa ei ole saatu kukistettua kokonaan missään kohteessa. Joissain paikoin kasvusto on mädäntynyt pressujen alle osittain, mutta kasvaa myös paikoin hyvinkin elinvoimaisena.
Ihalemmenojan kohteissa pressujen päälle oli myös kasvanut ja kerääntynyt korkean veden aikana useita senttimetrejä paksu kerros maa-ainesta.
Miten torjun isosorsimon leviämisen?
Edullisinta ja helpointa on yrittää estää isosorsimon leviäminen uusiin paikkoihin ja poistaa kasvusto silloin, kun se ei vielä ole ehtinyt levitä suureksi. Esimerkiksi mökkirannoilla onnistuu pressutus pienissä ja selkeissä kohteissa. Suurten kasvustojen poistaminen on työlästä. Kasvit kitketään pois juurineen eikä kasvin osia tule jättää veteen, koska siellä ne jatkavat kasvuaan ja levittäytyvät laajemmalle alueelle.
Mikäli vesistöön on suunniteltu ruoppausta, kannattaa se kohdistaa nimenomaan isosorsimokasvustoihin. Koneellisesta vesikasvien poistosta tulee tehdä ilmoitus 30 vuorokautta aiemmin ELY-keskukseen, kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä vesialueen omistajalle.
Säännöstellyissä vesistöissä voidaan kevättulvan palauttamisella suosia luontaista kasvillisuutta ja siten rajoittaa isosorsimon leviämistä. Vesiluonnolle vaaratonta kemiallista torjuntaa ei tunneta.
Pieniä kasvustoja voi niittää, mieluiten useita kertoja kesässä. Toimenpiteeseen tulee kuitenkin saada maanomistajan lupa. Ensimmäinen niitto tulisi tehdä ennen kasvin kukkimista kesäkuun lopulla ja niitto toistetaan kolmen – neljän viikon välein. Katkaistut kasvit kerätään heti niiton jälkeen pois. Tehokkain tapa hävittää kasvimassa on ensin kuivattaa se ja sen jälkeen polttaa massa. Niittäminen heikentää kasvustoa vain vähän, koska kasvin voima on juuristossa ja se jatkaa kasvuaan pienestäkin juurenpalasta.
Isosorsimon torjuntaa rajoittaa usein myös se, että sitä ei tunnisteta vieraslajiksi. Isosorsimon kasvupaikasta voi ilmoittaa esimerkiksi vieraslajiportaalin kautta (www.vieraslajit.fi).