Nykyaikainen jätevesihuolto – vesistöjen tilaa parantava osatekijä?
Kanta- ja Päijät-Hämeessä syntyvä yhdyskuntien jätevesi käsitellään tällä hetkellä 23 jäteveden puhdistamossa. Vanajavesikeskuksen toimialueelle näistä sijoittuu yhdeksän puhdistamoa. Lisäksi Pirkanmaan Akaalla ja Valkeakoskella on omat puhdistamot.
Hämeessä noin 85 prosenttia asukkaista on keskitetyn viemäröinnin ja jätevedenkäsittelyn piirissä. Asukasmääränä tämä tarkoittaa yhteensä lähes 320 000 asukasta. Jätevesien käsittelyä pyritään keskittämään korkeatasoisille puhdistamoille. Vuosien 2000-2013 aikana toteutetun keskittämisen seurauksena on poistunut käytöstä 18 puhdistamoa. Nykytilannetta voidaan pitää hyvänä, vaikka kehitettävää on. Vuoteen 2020 mennessä on tavoitteena poistaa neljä puhdistamoa.
Hämeen vesihuollon kehittämisohjelmaan 2013-2020 on sisällytetty yhteensä 11 yhdyskuntien jätevedenpuhdistamon tehostamishanketta. Näistä hankkeista kolme sijoittuu suoraan Vanajavesikeskuksen alueelle ja kahdella hankkeella on välillisiä vaikutuksia säätiön toimialueeseen.
Tehostamishankkeet liittyvät jätevedenpuhdistamoiden ympäristölupaehtojen tarkistamisten yhteyteen. Hankkeiden lähtökohtaisena tavoitteena on varautua vesistökohtaisten typenpoistovaatimusten lisäksi myös mahdolliseen jätevesien hygienisointivelvoitteeseen, joka erityisesti koskee Päijät-Hämeen aluetta. Hämeessä on vuoteen 2020 mennessä 10 jätevedenpuhdistamolla typenpoistovelvoite ja kahdella puhdistamolla jätevesien hygienisointivelvoite. Lisäksi 1-3 puhdistamolla jouduttaneen varautumaan hygienisoinnin toteuttamiseen.
Puhdistamoilla syntyvän lietteen jatkokäsittelylle ja loppusijoitukselle joudutaan kehittämään hyötykäytön kannalta kestäviä ratkaisuja. Lisäksi verkostojen saneeraukseen joudutaan panostamaan, kun hulevesien määrään ja hallintaan tullaan jatkossa kiinnittämään entistä enemmän huomiota.
Haja-asutuksen jätevesienkäsittelyssäkin riittää vielä tehtävää
Hämeessä viemäriverkostojen ulkopuolella on noin 60 000 asukasta. Verkostojen ulkopuolella olevasta asutuksesta on tarkoituksenmukaista saattaa noin kolmannes yhteisen viemäröinnin piiriin. Loput asutuksesta jää kiinteistökohtaisen vesihuollon varaan. Hämeessä on myös noin 43 000 vapaa-ajan asuntoa, joiden vesihuolto on järjestettävä asianmukaisesti.
Hämeessä on annettu vuodesta 2012 lähtien kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa noin 4 500 haja-asutuksen kiinteistölle. Tähän mennessä neuvotuista kiinteistöistä noin 1 400 sijoittuu Vanajavesikeskuksen toimialueelle. Neuvonnan tavoitteena on tukea ja opastaa asukkaita kiinteistöjen jätevesien käsittelyn tason toteuttamisessa ja lähiympäristöarvojen huomioon ottamisessa. Samalla tarjotaan luotettavaa ja puolueetonta tietoa virheinvestointien välttämiseksi. Arvion perusteella lähes 70%:lla neuvotuista kiinteistöistä tulee tehdä jätevesienkäsittelyn parannustoimenpiteitä.
Lopuksi
Vanajavesikeskus puolustaa vesiensuojelun lisäksi myös muita arvoja, kuten alueen vetovoimaisuuden vahvistamista. Hämeen vesihuollon edistämisessä on samat tavoitteet. Toimintavarma vesihuolto tulee nähdä ihmisten hyvinvointia, ympäristön tilan parantumista ja elinkeinoelämän kehittymistä tukevana välttämättömyyspalveluna, joka toimii kaikissa tilanteissa. Hämeessä tehtävää riittää edelleen. Vetoankin eri toimijoita, yksin ja yhteistyössä, pitämään huolta ja ääntä hyvästä ja turvatusta vesihuollosta sekä osallistumaan erilaisiin vesistöjen tilan parantamistoimenpiteisiin. Valuma-alueilla toteutetulla nykyaikaisella jätevesihuollolla on laajaa positiivista merkitystä.
Timo Virola
Vesihuoltoasiantuntija
Hämeen ELY-keskus
timo.virola(at)ely-keskus.fi