Hyytelösammaleläin (Pectinatella magnifica) on sammaleläinten yhdyskunta eli kolonia, joka saattaa koostua tuhansista yksilöistä ja kasvaa halkaisijaltaan jopa 50 cm kokoiseksi. Se on vieraslaji, joka ei kuulu Suomen luontoon. Ihmiselle laji ei ole vaarallinen, mutta se haittaa vesistöjen virkistyskäyttöä mm. tarttumalla laitureihin ja verkkoihin.
Historia ja levinneisyys
Hyytelösammaleläin on alun perin kotoisin Pohjois-Amerikasta, Mississippi-joen valuma-alueen tekoaltaista sekä järvistä. Todennäköisesti se on päätynyt Suomeen laivojen painolastivesien mukana Saimaan kanavan kautta, jossa sitä on tavattu jo ainakin vuodesta 2006. Vuodesta 2017 alkaen lajia on havaittu runsaasti Kokemäenjoen vesistössä Pyhäjärvessä Lempäälän seudulla. Se on levinnyt muutamassa vuodessa useiden kymmenien kilometrien matkan Lempäälästä ylävirran suuntaan Vanajavedelle sekä Längelmävedelle. Tämä selittynee vilkkaalla veneliikenteellä. Elokuussa 2022 vahvistettiin ensimmäinen Hämeenlinnan seudulla tehty havainto hyytelösammaleläimestä. Jo seuraavana kesänä havainnot lisääntyivät vauhdilla.
Tunnistus
Hyytelösammaleläimet ryhmittyvät muodostelmaan, joka on pallomainen, hyytelömäinen sekä läpikuultavahko. Ne siivilöivät vettä uloimmilla pintaosillaan, jonka vuoksi kolonian pinnalle muodostuu kuvioita.
Kolonian pinnalle muodostuu loppukesällä pieniä lisääntymissoluja, statoplasteja, joiden halkaisija on noin 1 mm. Ne näkyvät hyvin paljain silmin ja näyttävät lähes mustilta (ämpärikuvassa kelluvat tummat pisteet). Mikroskoopilla on nähtävissä statoplastien reunoilla sijaitsevat koukkupäiset, ankkurimaiset ulokkeet. Lisääntymissolut voivat kiinnittyä mm. lintujen höyhenpeitteeseen ja nisäkkäiden karvoihin ja niiden välityksellä laji voi levitä uusille alueille. Veneiden, verkkojen ja muiden välineiden kanssa täytyy olla erityisen tarkkana, jottei levitä tahattomasti hyytelösammaleläintä uusille alueille.
Hyytelösammaleläimet suosivat kohtuullisen runsasravinteisia ja matalia, lämpimiä vesiä. Ne suodattavat vedestä ravinnokseen kasviplanktonia. Kyseistä vieraslajia tavataan erityisesti elo-syyskuussa kiinnittyneenä vesikasveihin tai rakenteisiin, kuten laitureihin. Ne voivat myös irrota ja kellua vedessä. Alle 16-asteisessa vedessä koloniat alkavat hajota ja statoplastit vapautuvat veteen. Statoplastit toimivat myös eläimen lepomuotoina jääden talvehtimaan ja kasvattavat uusia kolonioita jälleen vesien lämmetessä.
Yksittäiset sammaleläinyksilöt lisääntyvät suvuttomasti kloonaamalla eli monistamalla itseään, minkä ansiosta otollisissa olosuhteissa yhdyskunnat voivat kasvattaa kokoaan huomattavan nopeasti.
Suomessa elää myös useita alkuperäisiä sammaleläinlajeja, joiden lisääntymissolut saattavat muistuttaa toisiaan. Eroavaisuuksia löytyy esimerkiksi lisääntymissolujen reunoilla olevista ankkurimaisista ulokkeista. Pienen hyytelösammaleläimen saattaa sekoittaa esimerkiksi vesiperhosen munarykelmiin, jotka ovat limahyytelön peittämiä.
Haitat
- Tukkii vedenottoputkia, sotkee verkkoja ja katiskoja, koetaan epämiellyttäviksi uimarannoilla limaisen olemuksen vuoksi…
- Runsaana esiintyessään voi vaikuttaa järvien ekosysteemiin.
- Hyytelösammaleläimen yhdyskunnassa voi esiintyä loinen, jonka isäntäeläimenä toimiville lohikaloille se voi olla uhka.
- Ainoana positiivisena puolena voidaan pitää paikallista veden kirkastumista, kun hyytelösammaleläimet suodattavat sitä.
Torjunta
Vesistöissä olevia vieraslajeja on hankala hävittää, mutta kantoja voi kuitenkin hillitä. Havaitut hyytelösammaleläimet nostetaan ylös vedestä ja joko kompostoidaan tai kaivetaan maahan. Näin voidaan hidastaa lajin leviämistä laajemmalle.
Tämän lisäksi on tärkeää, että havainnot ilmoitetaan vieraslajit.fi-sivustolle, jotta viranomaisilla ja muilla tahoilla on ajankohtainen tieto hyytelösammaleläintilanteesta. Ilmoitukseen on hyvä liittää mukaan valokuva, jotta lajimääritys voidaan tarkistaa.
Veneiden, verkkojen, ja muiden vesistöstä toiseen siirrettävien välineiden puhdistus olisi tärkeää. Kuivattaminen ei välttämättä riitä tappamaan lepomuotoa. Vanajavesikeskuksen ja KVVY:n Vauhtia vesienhoitoon III - hankkeessa tutkitaan hyytelösammaleläinten lisääntymistä ja tarkoituksena on selvittää muun muassa, mitkä keinot olisivat tehokkaimpia tapoja puhdistamaan veneitä ja kalastusvälineitä.
Lisätietoa