Vesikasvikartoitukset apuna vesienhoidon toimenpiteiden valinnassa sekä ympäristöntilapalveluna rannankäyttäjille

Hämeen ELY-keskus on yhdessä Vanajavesikeskuksen kanssa tehnyt perinteisesti yhden-kahden järven vesikasvikartoituksen kesässä.  Ensisijaisesti vesikasvikartoitukset palvelevat viranomaistyönä tehtävässä vesienhoidon suunnittelussa ja järven tilan kohentamistoimien valinnassa. Samalla kartoitukset tuottavat ympäristöntilatietoa paikallisille rannanomistajille ja auttavat järven suojeluyhdistystä ja vesistönkäyttäjiä omatoimisessa vesienhoitotyössä. Kartoituksen tuotoksena syntyvää kasvikarttaa ja –lajilistaa voidaan hyödyntää mm. verrattaessa jonkin kunnostustoimenpiteen vaikutuksia ennen toimenpidettä vallinneeseen tilanteeseen.

Tänä kesänsä vesikasvillisuuden kartoitusvuorossa oli Janakkalan ja Lopen kuntien Kesijärvi. Kesijärvi on ekologiselta tilaltaan välttävä kantahämäläinen järvi.  Pinta-alaa Kesijärvellä on n. 284 ha ja rantaviivaa reilut 11 km. Järven keskisyvyys on 3,67 m ja suurin syvyys 8,23 m. Vesitilavuutta löytyy vähän yli 10 400 milj. m3.

Maastokäynnin perusteella järven pinta-alasta liki 14 ha eli vajaa 5 % on vesikasvien valtaamaa ja noin 270 ha on avovettä. Maastohavainnot kertovatkin, että ennakkoarveluista poiketen rehevällä ja ravinnerikkaalla Kesijärvellä ei ole umpeenkasvuongelmaa. Järven vesi on sameaa ja ruskeaa, mikä pitää vesikasvillisuuden esiintymisen alarajan noin 1,6 metrin syvyydessä. Paikalliset lähteet kertovat, että järven kasvillisuus on vuosikymmenten aikana samentumisen myötä vähentynyt. Tällä hetkellä avoimia rantoja on huomattavan paljon. Niinpä järven kunnostustoimet kannattaakin suunnata vedenlaadun parantamiseen ja sitä kautta vesieliöstön olojen kohentamiseen. Valuma-aluekunnostuksilla järveen valuvia ravinteita saadaan vähennettyä ja kuormaa pidätettyä maalla.

Vesikasvilajistoltaan Kesijärvi on varsin tavanomainen.  Valtalajeja olivat ulpukka, järvikaisla ja järviruoko. Veden sameuden vuoksi pohjalehtiset lajit näyttäisivät puuttuvan eikä uposkasvejakaan havaittu. Hieman erikoisempana lajina löydettiin järven pohjoisosan rantaluhdalta vesihierakka (Rumex aquaticus). Järven eteläosan luhdalla puolestaan kasvoi luhtatähtimöä.

Vesikasvillisuus ilmentää hyvin järven tilan muutosta pitkällä aikavälillä. Kesijärven tilassa tapahtuvia mahdollisia muutoksia olisi hyvä seurata noin 10-15 vuoden kuluttua uusittavalla kasvillisuuskartoituksella.

 

Heini-Marja Hulkko

vesitalousasiantuntija, Hämeen ELY-keskus

{"email":"Email address invalid","url":"Website address invalid","required":"Required field missing"}