Kesä 2016 aikaa olla purkissa ja on aika tehdä kevyt yhteenveto havainnoista, kokemuksista ja tekemisistä, joita kenttäkauden aikana kertyi.
Kuulumisia helposta sinileväkesästä on kiirinyt useammalta järveltä. Sinilevien massaesiintymät ovat jääneet harvalukuisiksi ja lyhytaikaisiksi. Sinilevänäytettä kaipailimme Hämeenlinnan Elomessuille yleisön ihmeteltäväksi. Sinilevää ei sitten siihen hätään tahtonut löytyä mistään lähiseudun järvestä, keskellä parasta leväsesonkiaikaa. Samoin kesän sinilevien keräyskoe Lammilla sai tuta liian vähäisen leväkasvun. Muutama poikkeusjärvi toki vahvisti levättömyyssäännön; Loppijärvi kuului värjäytyneen heti alkukesästä vihreäksi ja sellaisena pysyneen koko uimakauden. Levätilanteen seurantajärviltä voi tarkistaa tai ilmoittaa verkossa Järviwiki-palvelusta.
Myöskään vedenpinnan korkeudet eivät ole tänä kesänä aiheuttaneet kiivaita keskusteluja. Kiitos kesän mittaan sattuneiden sateisten kausien. Huomattavaa on, että Vanajaveden pinta juoksutetaan elokuun aikana odottamaan syksyllä tehtävää Lempäälän kanavaremonttia varten n. 15-20 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alemmaksi. Vedenpinnankorkeustietoa Hämeen ELY-keskuksen alueen vesistöistä löytyy täältä.
Tänä kesänä puuhailimme vesi- ja rantakasvillisuuden kimpussa useammallakin rintamalla. Vieraslajien hävittäminen on ollut julkisuudessa tapetilla mm. siksi, että laki haitallisten vieraslajien aiheuttamien haittojen torjunnasta astui voimaan, ja siinä velvoitetaan kiinteistönomistajia hävittämään alueellaan esiintyvät haitalliset vieraslajit. Vanajavesikeskus oli osallisena tai järjestämässä useampia tempauksia, joissa talkoovoimin käytiin jättipalsamin tai isosorsimon kimppuun. Kokemukset palsamin kitkemisestä ja sorsimon tukahduttamisesta pressun alle osoittavat, että laajalle levinneiden kasvustojen hävittäminen kokonaan vaatii huomattavia ponnisteluja sekä varautumista useamman kesän työpanokseen. Vieraslajeista on koottu kattava Vieraslajiportaali, josta löytyy mm. ohjeita ja esiintymien ilmoitukanava.
Vesikasvillisuuden niittämistä testattiin useammalla Vanajaveden ja Alasjärven kohteella siten, että ilmaversoiskasvustoja niitettiin ensin talvella sekä useamman kerran kesän aikana. Kohteet valittiin siten, että niissä voidaan seurata kasvillisuuden vähenemisen lisäksi myös muita luonto- ja lajihavaintoja ennen ja jälkeen niittotoimenpiteiden.
Elokuun maastokäynneillä piirrettiin vesikasvillisuuskartat Janakkalassa Mallinkaistenjärven ja Joutjärven rantojen kasvillisuudesta. Yhdessä Hämeen ELY-keskuksen väen kanssa on ollut tapana kiertää muutama toimialueen järvi per kesä. Kasvillisuusselvityksen valmistumisen lisäksi nämä käynnit kentällä palvelevat sitä, että pääosin toimistotöissä istuva väki pääsee itse havainnoimaan ympäristön hitaita muutoksia ja omin silmin toteamaan kohdejärven tilaa, erikoisuuksia ja ominaisuuksia. Tänäkin vuonna molemmat kartoitusjärvet osoittautuivat varsin omaleimaisiksi kasvillisuuden suhteen. Harmittavasti Mallinkaistenjärven osalta piti todeta isosorsimon levinneen sinnekin; onneksi kuitenkin vasta yhdelle ranta-kaistaleelle. Ilmeisesti laji leviää vesilintujen matkassa uusille alueille. Artikkelin kuvan kuikka Mallinkaistenjärveltä tuskin on syyllinen siementen leviämiseen, mutta joutsenet, sorsat ja hanhet nauttivat ruoakseen kasvimateriaalia. Tällöin myös siemeniä pääsee niiden ruuansulatuskanavassa siirtymään pitkiäkin matkoja.
Vietimme kaiken kaikkiaan hyvän uima-, veneily-, mökkeily- ja kalastuskesän, joka oli samalla erinomainen suppailu-, melonta-, ravustus- ja rantaterassilla istuskelukesä.
Toivottavasti tekin nautitte vesistöistämme – tavalla tai toisella!