Taimenen luontaisen lisääntymisen elvyttämiseen alettiin kiinnittää entistä enemmän huomiota Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalueen ja vesialueiden omistajien toimesta v. 2009, jolloin kaikki Päijänteeseen laskevat virtavedet eteläisellä ja keskisellä Päijänteellä kartoitettiin. Kartoituksissa selvitettiin taimenen lisääntymiseen soveltuvat alueet, nousuesteet ja annettiin suositukset kunnostustarpeesta. Kartoituksissa kävi ilmi, että sopivia lisääntymisalueita on varsin vähän ja lähes kaikki suurimmat joet ja reitit olivat padottuja. Kartoitusten tuloksia hyödynnettiin, kun kalastusalueelle hyväksyttiin v. 2010 Virta ja pienvesistöille oma käyttö- ja hoitosuunnitelma. Suunnitelmassa linjattiin viideksi vuodeksi suositukset virtavesien hoidosta sekä kalastusalueen tulevat kunnostukset.
Kalastusalue on toteuttanut suunnitelman mukaisesti lukuisia kunnostushankkeita viime vuosina. Kalastusalueella on ollut mm. kaksivuotinen purokunnostushanke, jonka aikana tehtiin kunnostussuunnitelmat, hankittiin tarvittavat luvat ja toteutettiin itse kunnostukset Vuorenmyllyn reitillä, Hein- ja Pannijoella. Isoimpia kunnostusprojekteja ovat olleet Äiniön- ja Vääksynjoen kunnostukset. Vierunkosken kunnostamiseksi on valmistunut kalataloudellinen kunnostussuunnitelma v. 2014. Kalastusalueen lisäksi myös osakaskunnat ovat kunnostaneet puroja viime vuosina mm. Padasjoella Risulanojan sekä Isojoen. Kunnostusten yhteydessä lähes kaikilta kohteilta on poistettu lisäksi erilaisia patorakennelmia tai myös ihan luontaisia nousuesteitä, kuten kivirykelmiä, jotka ovat estäneet kalojen vaellukset Päijänteeltä puroihin lisääntymään. Kunnostuksia on kalastusalueen lisäksi rahoittanut ELY-keskus kalataloudellisista kunnostusmäärärahoista, vesialueiden omistajat (osakaskunnat) sekä myös jonkin verran yksityiset rahoittajat. Kalastusalue on perustanut Lohikalakantojen hoitorahaston kerätäkseen varoja mm. kunnostuksia varten. Rahaston kautta kunnostuksia on rahoitettu vuosittain.
Edellisellä suunnitelmakaudella on selvitetty sähkökoekalastuksilla purojen ja jokien taimenkantojen nykyistä tilaa ja otettu v. 2013 ja 2014 DNA-näytteitä luonnossa syntyneistä poikasista alkuperän selvittämiseksi. Näytteet on tarkoitus käsitellä v. 2015. Sähkökoekalastusten tuloksia on hyödynnetty kunnostushankkeissa ja ennen kaikkea tehtyjen kunnostusten onnistumisen arvioimisessa. Lisäksi koekalastusten perusteella on arvioitu tarvittavat taimenten kotiutusistutusten tarpeet. Suurimmasta osassa puroista ei taimenia sähkökoekalastuksissa löytynyt. Osassa ei niitä perimätiedon mukaan ole koskaan ollutkaan ja osasta kannat ovat hävinneet mm. uittoperkausten, heikentyneen vedenlaadun (soiden ojitukset ym.) tai erilaisten patojen takia. Puroihin, mistä taimenia ei sähkökoekalastuksissa löytynyt, aloitettiin kannan kotiuttaminen joko mäti-istutuksilla tai vastakuoriutuneilla poikasilla. Kotiutusistutusten onnistumista on seurattu sähkökoekalastuksilla ja tuloksia on hyödynnetty kotiutusistutusten jatkosta päätettäessä. Kunnostusten jälkeen taimenkannan kotiuttaminen ja luonnonkierron palauttaminen on hidas prosessi, jossa helposti puhutaan 10 vuodesta. Seurantojen perusteella kotiutusistutusten tulokset ovat olleet lupaavia ja muutaman vuoden sisällä taimenten luontainen lisääntyminen pitäisi olla ajankohtaista, kun ensimmäiset ikäryhmät ovat sukukypsiä.
Virta- ja pienvesistöjen käyttö- ja hoitosuunnitelma on tarkoitus jälleen hyväksyä seuraavaksi viideksi vuodeksi tämän kevään kalastusalueen kokouksessa. Kalastusalueen hallitus on sitä kokoukselle valmistellut viimeisen vuoden aikana. Suunnitelma tulee pitämään sisällään mm. uuden 5-vuotis suunnitelman tulevista kunnostuksista ja muista hoitotoimenpiteistä. Suurin osa purokohteista on jo Etelä- ja Keski-Päijänteellä kunnostettu, mutta jonkin verran niitä on jäljellä Kuhmoisissa. Näille kohteille on suunnittelu lähtenyt jo liikkeelle tämän vuoden aikana. Mikäli suunnitelmat toteutuvat, kunnostukset puroilla saadaan tehtyä muutaman vuoden sisällä.
Tulevien vuosien tärkein tavoite on merkittävimpien jokien voimalaitospatojen ohittaminen, kuten Harmoistenjoen, Arra- ja Virtaankosken padot. Kahden viimeksi mainitun lupa-asiat ovat menossa eri oikeusasteissa. Arrakosken osalta prosessi on edennyt valitusten takia Korkeimpaan Hallinto-Oikeuteen saakka. Alemmat oikeusasteet ovat velvoittaneet rakentamaan kalatien voimalaitoksen yhteyteen. Päätöstä asiassa odotetaan tämän vuoden kuluessa. Virtaankosken voimalaitoksen lupaprosessi Tainionvirralla on sen sijaan pysähtynyt ja voimalaitos on toimenpidekiellossa. Voimalaitoksen omistajat eivät ole suostuneet hakemaan toiminnalleen lupaa ja siitä syystä voimalaitos on suljettu viranomaisten päätöksellä. Oikeastaan suurimmista koskista ainoastaan Kalkkistenkoski sekä Arvajan reitin koskialueet ovat periaatteessa avoinna taimenten vaelluksille. Ongelman Arvajan reitillä aiheuttaa kuitenkin Arvajankosken vedenottamon pato, josta UPM ottaa Kaipolan tehtaille vettä. Padon ohitse on rakennettu kyllä kalatie, joka ei kuitenkaan alivirtaamakausina toimi. Syynä on vedenottoputki, joka on estänyt kalatien kunnollisen rakentamisen. Vedenottamo on poistumassa käytöstä tulevaisuudessa ja vedenotto siirtymässä Päijänteelle. Siitä huolimatta vedenottamon purkaminen ja poistaminen käytöstä ei ole saanut tuulta purjeisiin omistajatahossa. Kalkkistenkosken kunnostamiseksi on valmistunut v. 2013 kunnostussuunnitelma Hämeen ELY-keskuksen vetämänä, mutta itse kunnostusten jatkosta ei ole vielä tietoa
Kaiken kaikkiaan Päijänteeseen laskevia virtavesiä on siis hyvin vähän. Näistäkin merkittävimmät joet ovat padottuja. Vaikka kunnostettujen purojen taimenten poikastuotanto saataisiin tulevaisuudessa maksimaalisesti käyntiin, ei niiden tuottama vaelluspoikasmäärä kuitenkaan tule olemaan kovinkaan suuri. Purot ovat pääasiassa hyvin lyhyitä ja virtaamaltaan varsin vaatimattomia, mitkä tekijät rajoittavat poikastuotantoa. Toki puroilla on oma iso merkityksensä, mutta ilman isompien koskireittien avautumista patojen poistamisen kautta, ei luontaisen taimenkannan tilanne tule merkittävästi parantumaan Päijänteellä.
Tomi Ranta
Isännöitsijä, Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalue vanajavesikeskus@vanajavesi.fi