Kurnuttavatko vai pulputtavatko teidän mökkijärven rantaluhdan sakusammakot kutupuuhissaan? Sujahtiko ohitsesi lepakko elokuun rapumerroilla käydessä?
Direktiiviviidakossa lentää, kasvaa ja pomppii muutamia lajeja, joiden esiintyminen aiheuttaa säpinää työpöydille byrokratiaviidakossa toimiville. Sisävesissä esiintyy 28 EU:n luontodirektiivin lajiliitteen lajia sekä 14 lintudirektiivin lajia.
Viitasammakkosta ja sen vaikutuksesta erilaisiin rantarakentamishankkeisiin on puhuttu paljon, mutta luettelot mainitsevat sammakoiden lisäksi monensorttisia mönkijöitä, uimareita, lentäjiä sekä tietysti kasvilajeja. Lajiliitteessä IV esiintyvien lajien elin-, lisääntymis- tai muuttoaikaisia levähdyspaikkoja ei pääsääntöisesti saa hävittää tai niiden olosuhteita heikentää.
Tässä kohtaa eliöiden elinympäristön säilyttäminen ja ihmisten rakentamisintressit usein törmäävät.
Sisävesien ja rantavyöhykkeen direktiivilajien esiintyminen tulee tyypillisesti selvittää hankkeen suunnitteluvaiheessa. Esiintymiskartoituksia voi tehdä vain rajattuina ajankohtina. Esimerkiksi viitasammakon tunnistaa tavallisesta kurnuttajasta vain kutuäänen perusteella. Näin ollen kartoitusaika on hyvin rajallinen, viikko-pari keväällä, silloin kuin sammakot ovat luonnostaan äänessä. Talviaika ei sovellu minkään lajin kartoittamiseen. Siksi hankkeiden suunnitteluvaiheessa tulee varautua myös ajallisesti luontokartoitusten tekemiseen.
Jos vesistössä tai sen rannalla esiintyy saukko, viherukonkorento, vuollejokisimpukka, jättisukeltaja, viitasammakko, rupilisko, nelilehtivesikuusi, hentonäkinruoho tai mikä tahansa lepakkolaji, kannattaa istahtaa alas ja keskustella kunnan ja ELY-keskusten ympäristöviranomaisten kanssa rantaan tai vesistöön liittyvistä hankkeista hyvissä ajoin ennen niiden aloittamista. Jo pelkkä kyseisille lajeille soveltuva elinympäristö, jossa direktiivilaji saattaisi viihtyä, tulisi kartoittaa esiintymien varalta. Lajilista kokonaisuudessaan löytyy seuraavasta linkistä: http://www.ymparisto.fi/fi-fi/luonto/lajit/Luonto_ja_lintudirektiivien_lajit
Pienellä viitasammakolla on sama mahti kuin liito-oravalla; se voi estää tai siirtää rakentamishankkeita pelkällä olemassaolollaan. Jos siis kuulit pulputusta kurnutuksen sijaan, kohtasit viitasammakon!
ps. artikkelikuvassa esiintyvä sahalehti ei itse ole direktiivilaji, mutta sen suojissa toukkana viihtyvä viherukonkorento kyllä on. Sahalehtiesiintymän hävittäminen ei lähtökohtaisesti ole sallittua ennen kuin on selvitetty onko sen seurassa sudenkorentoja.