Rantakasvillisuus ilmentää vesistöjen tilaa, on monimuotoisuuden kannalta järviekosysteemin tärkein elinympäristö sekä on merkittävä tekijä vesistöjen kunnostustarpeen arvioinnin kannalta. Muutosten määrää esimerkiksi pinta-aloissa, lajistossa tai elomuotojen keskinäisessä runsaudessa ei tunneta hyvin.
Sätkin-hankkeessa tuotettiin uutta kartoitustietoa hämäläisistä järvistä, pääasiassa Vanajan reitin sekä Hauhon reitin alueilta. Hankkeessa voitiin käsitellä samoilla menetelmillä tehtyjen kartoitusten vanhoja tuloksia ja verrata niitä nykyisiin tuloksiin.
Vesikasvillisuuden seurantamenetelmät osana vesienhoidon suunnitteluprosessia perustuvat otantaan. Tässä hankkeessa tehtiin sen sijaan koko järven rantaviivan kattava kartoitus. Hankkeen tuottamasta aineistoista voidaan siten arvioida linjamenetelmän (otanta) ja koko rantaviivan kattavan kiertokartoitusmenetelmän tuottaman tuloksen keskinäistä vertailtavuutta ja lajiston havaittavuuden edustavuutta.
Vanhimmat kartoitukset ovat vuodelta 1997 ja siitä edelleen vuoteen 2009 saakka. Uudempi aineisto on 2010-luvulta nykypäivään. Kymmenen järven osalta käytössä oli sekä tuoreempaa että vanhempaa aineistoa, ja pisimmillään välissä on n. 30 vuotta.
Hankkeen tulosraportissa kerrotaan lajiston ja kasvustojen muutoksista sekä vieraskasvilajien leviämisen havainnoista Hämeessä. Kartoitusaineistoa oli yhteensä 82 järvestä. Tulokset antavat myöskin mahdollisuuden arvioida eri kartoitusmenetelmien hyviä ja huonoja puolia.