Puheenjohtajan terveiset

Vanajavesisäätiön hallituksen pj. Lauri Arvola

YHDESSÄ KOHTI PAREMPIA VESISTÖJÄ!

Yhteinen päämäärä ja yhdessä tekeminen ovat valttia myös vesiensuojelussa. Tämä tuli esiin syyskuussa 2022 Vanajavesisäätiön 10 vuotisjuhlassa Hämeenlinnan Verkatehtaalla. Paikalle oli kokoontunut 100 Vanajaveden hyvinvoinnista kiinnostunutta henkilöä. He edustivat monia tahoja, kuten kuntia, yrityksiä, alue- ja paikallishallintoa, suojeluyhdistyksiä sekä muita yhteistyökumppaneita. Tilaisuudessa näkyi Vanajavesisäätiön ja -keskuksen nauttima arvostus, tuki ja ystävien moninaisuus. Juhlassa esitetyt videot tiivistivät vesiensuojelun tarpeet, haasteet, onnistumiset ja mahdollisuudet. Vesistöt ja veden kiertokulku ovat kuin verenkiertomme; ne luovat ja ylläpitävät elämää.

Vesistöjen suuri merkitys kävi selväksi viime kesänä tehdyssä kyselyssä, jonka Vanajavesisäätiö toteutti yhteistyössä Hämeen Sanomat -lehden kanssa. Puhtaan veden ohella ihmiset arvostivat vesimaisemaa, joka avautuu kodin tai mökin ikkunasta, rannalta, tutulta lenkkipolulta tai kotipihasta. Vesi ja vesistöt ovat tärkeä osa mielenmaisemaamme ja hyvinvointiamme. Ei liene sattuma, että olemme aina eläneet vesistöjen rannoilla ja yhäkin hakeudumme sinne. Missä sijaitsisivat Janakkala, Hämeenlinna, Hattula, Valkeakoski, Akaa ja Lempäälä ilman ohi virtaavaa vesistöä? Löytäisimmekö niitä nykyisiltä kartoiltamme?

Vesistömme ovat viimeisen jääkauden ”lapsia”. Ne ovat nähneet monia muutoksia kuluneiden 11 000 vuoden aikana. Ajan saatossa olemme muokanneet niitä kiihtyvällä vauhdilla. Seurauksena on ollut vesistöjemme rehevöityminen, monien elinympäristöjen tuhoutuminen ja lajikirjon väheneminen, jopa lajien sukupuutto. Viimeisen sadan vuoden aikana olemme tuoneet vesistöihimme uusia eliölajeja, usein hyvää tarkoittaen, mutta huonoin seurauksin. Ilmaston lämpeneminen kiihdyttää rehevöitymiskehitystä sekä edesauttaa monen vieras- ja tulokaslajin menestymistä. Vanajan vesistössä vauhdilla elintilaansa laajentava isosorsimo on esimerkki vieraslajista, joka tuotiin Suomeen eläinten rehuksi ”hyvää tarkoittaen”. Nyt se on vitsaus, jonka torjunta alkaa olla liki mahdoton tehtävä.

Ranta-alueet ovat monessa suhteessa avainasemassa. Ne muodostavat valuma-alueen ja vesistön välisen rajapinnan, joka on yleensä tuottavin ja biologisesti monimuotoisin elinympäristö. Rannoille kohdistuu myös suurin rakentamis- ja virkistyspaine. Merkillistä kyllä, vesistöjen vedenlaatua tarkkaillaan lähes yksinomaan syvännehavaintopaikoilla, jotka ovat vesistöjen vähätuottoisimpia ja lajistoltaan köyhimpiä alueita. Voidaankin kysyä: onko meillä vääristynyt kuva vesistöjemme tilasta?

Luontokadon torjuminen ja elinympäristöjen ennallistaminen ovat lähivuosien ja -vuosikymmenten suuria haasteita. EU:n toimesta vesiensuojeluun tultaneen suuntaamaan huomattavia lisäresursseja. Hämeen vesistöjen hyvinvointi on meidän tehtävä. Kukaan muu ei tee sitä puolestamme, joten tehkäämme se yhdessä. Vaikka olemme hyvässä vauhdissa, matkamme on pikemminkin maraton kuin pikamatka. Työ vaatii pitkäjänteisyyttä, sitkeyttä, tekijöitä ja voimavaroja. Laaja yhteinen tahtotila luo hyvän perustan tälle työlle.