Rapututkija Esa Erkamosta Rapukuninkaallinen 2018

 Vuoden 2018 Rapukuninkaaksi kruunattiin tutkija Esa Erkamo lauantaina 25.8.2018.  Hämeenlinnalainen Esa Erkamo on pitkän linjan rapututkija, jolle Suomen raputalouden edistäminen on sydämen asia. Hän korostaa, että ravustajien vastuullinen toiminta on ratkaisevan tärkeää, jotta saadaan rapukannat kehittymään nykyistäkin tuottavammiksi ja rapukulttuuri kukoistamaan.

 40 vuoden kokemus rapututkimuksesta

Kaikki alkoi tutkimusapulaisen pestistä Evon kalantutkimusasemalla kesällä 1978 ja rapuaiheisesta opinnäytetyöstä. Sen jälkeen Esa Erkamo on ollut rapujen kanssa enemmän tai vähemmän naimisissa koko ikänsä. ”Tänä vuonna tuli 40 vuotta rapututkimusta täyteen”, kertoo Erkamo. Tutkijan työn ohella hän on toiminut lukuisten rapututkimus­hankkeiden projektipäällikkönä ensin Riistan ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa ja nykyisin Luonnonvarakeskuksessa.
Itseään rapututkimuksen sekatyömieheksi tituleeraava Erkamo on perehtynyt mm. rapujen ekologiaan, rapujen istutuksiin ja viljelyyn sekä rapukantojen hoitoon, mutta mikään muukaan rapuihin liittyvä ei ole jäänyt vieraaksi. Viime vuosina Erkamon rooli rapualan vaikuttajana on vahvistunut entisestään, sillä hän on osallistunut mm. kansallisen rapustrategian laadintaan. ”Täplärapujen levittämisen osalta tutkijoiden, viranomaisten ja koko kalatalouskentän tiedotus on epäonnistunut surkeasti”, toteaa Erkamo. Tieto luvattomien täplärapuistutusten riskeistä ei ole tavoittanut kansalaisia.

Vastuullisuus ratkaisee saadaanko rapukulttuuria kukoistamaan

”Parasta mitä ravuille ja rapukulttuurille Hämeessä voisi tapahtua on, että täplärapukantamme kehittyisivät nykyistäkin tuottavammiksi ja elinvoimaisemmiksi. Rapujemme suurin ongelma on rapurutto. Siksi on tärkeää, että oppisimme entistä vastuullisemmiksi välineistön siirroissa vesistöjen välillä ja kunnioittamaan rapujen siirto- ja sumputuskieltoja”, painottaa Erkamo. ”Toivon myös, että niin kotitarveravustus kuin kaupallinen ravustus ja ravustusmatkailu saadaan kukoistamaan.”

Jokiravun ja täpläravun vastakkainasettelua ei tarvita

Rapukuninkuusvuotenaan Erkamo haluaa lisätä yleistä raputietoisuutta ja vaikuttaa rapu­jen käytön lisäämiseen ja monipuolistamiseen, sekä muistuttaa rapuruton leviämisriskeistä. Erityisesti hän haluaa kaventaa juopaa, joka on jokiravun ja täpläravun nimiin vannovien välillä. ”Molemmat rapulajit rikastuttavat elämääm­me. Kun toimimme vastuullisesti, ne hyvin mahtuvat tähän tuhansien järvien maahan”, Erkamo kiteyttää.

Runoja lausuva rapukuningas

Tieteellisen työn lisäksi Esa Erkamo tunnetaan myös lausuntataiteen harrastajana. Hän onkin lupautunut lausumaan kirjoittamansa rapurunon kruunajaisten jälkeen järjestettävällä rapuillallisella.

Rapukuninkaallinen kruunattiin nyt yhdeksättä kertaa. Esa Erkamon kuninkaaksi kruunasi istuva rapukuningas, professori Juhani Honka. Aiemmat rapukuninkaalliset ovat:

  1. 2010 Raimo Honkavuori
  2. 2011 Leena Haavisto
  3. 2012 Petri Mäkinen
  4. 2013 Jari Koskinen
  5. 2014 Kari Viitamäki
  6. 2015 Jukka Muhonen
  7. 2016 Päivi Rönni
  8. 2017 Juhani Honka

Rapukuninkaallisen valinnasta ja kruunaamisesta vastaa Vanajavesikeskus.

Kanta-Häme on Suomen rapumaakunta

Yli 60 % maamme vuosittaisesta rapusaaliista saadaan Hämeen vesistä. Siksi Kanta-Häme on itseoikeutetusti Suomen rapumaakunta. Tänä vuonna jo perinteeksi muodostuneen rapumaakuntajulistuksen Petäyksessä 25.8.2018 julisti maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen.

{"email":"Email address invalid","url":"Website address invalid","required":"Required field missing"}