Vanajaveden seudulla vesi- ja rantaluonnossa esiintyviä, mahdollisesti torjuntaa vaativia vieraslajeja ovat isosorsimon ja hyytelösammaleläimen lisäksi ainakin nämä lajit.
Kanadanvesirutto
Kanadanvesirutto, lyhyemmin vesirutto, (Elodea canadensis) on uposkasvi, joka voi rehevissä vesistöissä muodostaa massakasvustoja. Se lisääntyy pienistäkin kasvinosista, joten levittäytyminen on hyvin tehokasta. Vesirutto on kansallisesti haitalliseksi säädetty vieraslaji.
Tunnistus
Vesirutto on tummanvihreä, 30-200 cm pituiseksi kasvava uposkasvi, joka haaroo runsaasti. Lehdet ovat läpikuultavia, pyöreäkärkisiä, pitkulaisia ja kasvavat kolmen kiehkuroina varren ympärillä.
Hieman samannäköinen uposvesitähti (Callitriche hermafroditica) eroaa vesirutosta lehtiensä perusteella. Uposvesitähden lovikärkisiä lehtiä on aina kaksi vastakkain ja peräkkäisten nivelten lehdet ovat ristikkäin.
Haitat
Massakasvustoina esiintyessään tukahduttaa muiden lajien kasvua. Hajotessaan kasvustot kuluttavat runsaasti happea aiheuttaen happikatoa ja järvien rehevöitymistä. Runsaat esiintymät haittaavat myös vesistöjen hyöty- ja virkistyskäyttöä merkittävästi.
Torjunta
Poisto on suunniteltava huolellisesti ja vältettävä monimuotoisuuden köyhdyttämistä poistamalla liian laajasti kaikkea kasvillisuutta. Uposkasvien poiston jälkeen leväkukinnot valtaavat myös alaa herkästi. Perinteinen niittäminen katkoo kasvustoa ja koska vesirutto lisääntyy helposti todella pienistäkin palasista, suositeltavia tapoja poistoon ovat nuottaus tai keräävä leikkuukone. Kasvimassan poistossa tulee myös huomioida, että poistettavaa massaa voi kertyä erittäin suuria määriä.
Lisätietoja:
Jättipalsami
Jättipalsami (Impatiens glandulifera) on yksivuotinen, mehevävartinen ruohokasvi, joka lisääntyy tehokkaasti siementämällä. Se on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella
Tunnistus
Jättipalsamilla on tiheästi hammaslaitaiset lehet ja vaaleanpunaiset kukat. Kooltaan se on nimensä mukaisesti suuri, tyypillisesti noin 1,5 m korkea. Kypsänä siemenet sinkoutuvat useiden metrien päähän.
Haitat
Heikentää luonnon monimuotoisuutta muodostamalla suuria, yksilajisia massakasvustoja. Hento juuristo ei sido esimerkiksi joen penkkoja, vaan altistaa eroosiolle.
Torjunta
Kitkentä tai niitto ennen kukintaa ja siementen kypsymistä. Virtavesien varsilla kannattaa aloittaa torjunta yläjuoksulta. Myös laidunnus sopii torjuntakeinoksi.
Lisätietoja:
vieraslajit.fi/lajit/jättipalsami
kuva Tomas Kansanaho
Potentiaaliset leviäjät
Nämä vieraslajit eivät vielä ole laajalti levinneet Vanajavesikeskuksen toimialueella, mutta ovat jo aiheuttaneet ongelmia muualla Suomessa. Olisikin tärkeää tunnistaa ja torjua mahdolliset esiintymät heti niiden ilmaantuessa.
kuva Jouko Rikkinen
Lammikki
- vieraslajit.fi/lammikki
- Hieman ulpukkaa muistuttava, kelluva vesikasvi. Lehti kuitenkin ulpukkaa pienempi ja keltaisten kukkien terälehdet ripsireunaiset.
- Rönsyt kasvavat jopa useita metrejä muutamassa kuukaudessa, joten voi vallata alaa nopeasti.
- Torjutaan kitkemällä huolellisesti ja varotaan levittämästä kasvin osia uusille alueille.
kuva Jouko Rikkinen
Keltamajavankaali
- vieraslajit.fi/keltamajavankaali
- Vehkakasveihin kuuluva, suuri ja näyttävä kasvi, joka kukkii aikaisin keväällä.
- Viihtyy kosteilla ja märillä kasvupaikoilla
- Tuottaa runsaasti helposti itäviä siemeniä
- Säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella
kuva Joakim Sjöroos
Aurinkoahven
- vieraslajit.fi/aurinkoahven
- Värikäs akvaariokala, joka lisääntyy tehokkaasti ja selviää monenlaisissa ympäristöissä.
- Mahdollisista aurinkoahven-havainnoista luonnossa tulee ilmoittaa https://kalahavainnot.luke.fi/lomake ilmoituslomakkeella.
- Ohjeet akvaario- tai terraarioharrastuksen lopettajalle