Mikromuovi?

Isot muoviriutat valtamerissä ovat tulleet varmasti jo monien tietoisuuteen. Valtamerissä arvioidaan olevan n. 150 miljoonaa tonnia muovia. Tämäkin arvio voi olla pahasti alakanttiin. Jätettä kulkeutuu vesistöihin tehokkaasti tuulen ja jokien avulla, tietoisesta roskaamisesta ja teollisuuden prosesseista puhumattakaan. Suurten jäteriuttojen aiheuttamat kauhukuvat alkavat hiljalleen muuttua myös tuskallisemmaksi tietoisuudeksi ns. mikro- ja nanomuovista.

Pienikokoista muovijätettä hajoaa isommista partikkeleista vedessä. Mikroroskasta puhutaan, kun tarkoitetaan alle 5 mm:n kokoista roskaa. Tätä pienemmät partikkelit luokitellaan nanokokoisiksi, esimerkiksi nanomuoviksi. Mikro- ja nanomuovit on tiedostettu merkittäväksi lähitulevaisuuden tutkimushaasteeksi, sillä pienen kokonsa ansiosta ne voivat aiheuttaa merkittäviä eliöstövaikutuksia. Jätteen pois kerääminen vesistöistä on haastavaa, puhumattakaan roskapartikkeleista joita ei kokonsa puolesta voi edes havaita vedessä olevan.

Törmäsin tietoon, jonka mukaan esimerkiksi keinokuituisten vaatteiden peseminen voi aiheuttaa kankaasta irtoavan mikromuovin päätymistä vesistöihin. Myös kosmetiikassa ja hygieniatuotteissa käytetään mikromuovia, esimerkiksi kuorintavoiteissa. Onneksi omalta osaltaan voi vaikuttaa, pienillä teoilla on merkitystä.

Vaatevalinnoilla vaikuttava suosii luonnonkuituisia vaatteita, löytää päällepantavaa kirpputoreilta sekä harventaa vaatteiden pesuväliä esimerkiksi tuulettamalla ja pakastamalla. Kosmetiikan mikromuovia voi välttää suosimalla luonnonkosmetiikkaa. Kaupassa voi koittaa vältellä muoviin pakattujen tuotteiden ostamista sekä ostosten pakkaamista aina uuteen muovipussiin. Muovijätteen voi kierrättää, jotta siitä saadaan tehtyä uusiomuovia neitseellisten raaka-aineiden käyttämisen sijaan. Oman paikkakunnan muovinkierrätyspisteet voi kätevästi tarkastaa Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n sivuilta osoitteesta https://rinkiin.fi/kotitalouksille/rinki-ekopisteet/.

Edellä mainitut vaihtoehdot omaan toimimiseen voivat vaikuttaa mitättömiltä ja riittämättömiltä. Mielestäni minulla on valtavasti valtaa vaikuttaa. Uskon pieniin tekoihin, niistä rakentuvat uomat isommille puroille ja lopulta tietoiset kuluttajavalinnat voivat olla jo valtavirtaa.

 

Nelli Niemimaa

Vanajavesikeskuksen kesäesa 2017

Kestävän kehityksen opiskelija, HAMK

HAMKin kestävän kehityksen koulutusohjelman opiskelijat kirjoittavat Kumisaapas-blogiin kerran kuukaudessa osana Yhteisillä aalloilla -hanketta.

 

Lähteet:

 

Merten roskaantuminen, muovit, mikromuovit ja haitalliset aineet, Fjäder Päivi. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 37 | 2016. Suomen ympäristökeskus.

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/167421/SYKEra_37_2016.pdf?sequence=1http:/

 

Muovi kauhistuttaa. 2016. Suomen luonto.

www.suomenluonto.fi/blogit/muovi-kauhistuttaa

{"email":"Email address invalid","url":"Website address invalid","required":"Required field missing"}