Ihmetystä aiheuttava vieraslaji, hyytelösammaleläin, on todennäköisesti tullut jäädäkseen meille Hämeeseen. Elokuussa 2022 vahvistettiin ensimmäinen Hämeenlinnan seudulla tehty havainto hyytelösammaleläimestä, mutta tällä hetkellä kyseistä vieraslajia tavataan vesistöillämme harvasen päivä tähän aikaan kesästä.
Toivoisimme rannanomistajien ja vedessä viihtyvien seuraavan tilannetta. Vanajavesikeskuksen toiveena on, että havaitut hyytelösammaleläimet nostetaan ylös vedestä ja joko kompostoidaan tai kaivetaan maahan. Näin voimme hidastaa lajin leviämistä laajemmalle. Tämän lisäksi on tärkeää, että viette havainnot hyytelösammaleläimestä vieraslajit.fi-sivustolle, jotta viranomaisilla ja muilla tahoilla on ajankohtainen tieto hyytelösammaleläintilanteesta.
Hyytelösammaleläin on alun perin kotoisin Pohjois-Amerikasta, Mississipi-joen valuma-alueen tekoaltaista sekä järvistä. Mitä todennäköisemmin se on päätynyt Suomeen laivojen painolastivesien mukana edeten Vanajanreitille Saimaan kanavan kautta, jossa sitä on tavattu jo 2000-luvun alusta alkaen. Lajia havaitaan erityisesti Kokemäenjoen vesistöalueella, mutta pohjoisimmasta tehdyt havainnot ovat Iisalmen korkeudella. Ongelmana on, että hyytelösammaleläin saattaa tukkia vedenottoputkia sekä haitata virkistyskäyttöä kiinnittymällä laitureihin, veneisiin ja kalanpyydyksiin. Varsinaista terveydellistä haittaa ei hyytelösammaleläimistä ole havaittu olevan.
Yksi ”hyytelöpallo” on sammaleläinten yhdyskunta, joka saattaa koostua tuhansistakin yksilöistä ja suotuisissa oloissa se saattaa kasvaa halkaisijaltaan jopa 50 cm kokoiseksi. Sammaleläimet ryhmittyvät muodostelmaan, joka on pallomainen, hyytelömäinen sekä läpikuultavahko. Ne siivilöivät vettä uloimmilla pintaosillaan, jonka vuoksi kolonian pinnalle muodostuu kuvioita. Hyytelösammaleläimen pinnalla on myös pieniä tummia lisääntymissoluja, statoplasteja (halkaisija noin 1 mm), jotka voidaan havaita alla olevassa ämpärikuvassa pinnalla kelluvina mustina pisteitä. Lisääntymissolut voivat kiinnittyä mm. lintujen höyhenpeitteeseen ja nisäkkäiden karvoihin ja niiden välityksellä laji voi levitä uusille alueille. Veneiden, verkkojen ja muiden välineiden kanssa täytyy olla erityisen tarkkana, jottei levitä tahattomasti hyytelösammaleläintä uusille alueille.
Hyytelösammaleläimet suosivat runsasravinteisia ja lämpimiä vesiä, joissa on paikkoja, johon kiinnittyä. Kasvupaikoista ihanteellisin voisi olla matalan järven lahti tai hitaasti virtaava joki. Kyseistä vieraslajia tavataan erityisesti elo-syyskuussa kiinnittyneenä vesikasveihin tai rakennettuihin rakenteisiin, kuten laitureihin. Alle 16-asteisessa vedessä koloniat alkavat hajota, jolloin statoplastit vajoavat odottamaan uusia ihanteellisia olosuhteita seuraavana keväänä.
Lue alla olevasta esitteestä lisää hyytelösammaleläimestä.