Enää viikko koulua jäljellä. Ensi viikolla iskee varmasti haikea tunne, kun työ on esitelty tilaajalle. Tämä on viimeinen pakollinen moduuli ja osa luokkakavereista ei enää tule takaisin Forssaan syksyllä. Olemme kahdessa vuodessa hitsautuneet yhteen suureksi perheeksi, joka tukee toinen toistaan läpi projektimaisen opiskelumme.
Toisinaan olemme olleet paljon maastossa, toisinaan olemme istuneet tietokoneiden ääressä kirjoittamassa raporttia. Kestävän kehityksen opinnot ovat olleet todella monipuolisia. Halusin opiskella jotain laaja-alaista luontoon liittyvää aihetta, ja löysin kestävän kehityksen. Kaikille yhteiset perusopinnot ovat oikeastaan pintaraapaisu kaikkeen. Profiloivissa opinnoissa syvennetään osaamista kapeammasta aiheesta. Itse olen opiskellut profiloivista biotalouden mahdollisuuksia, uusiutuvia energiamuotoja ja viranomaistoimintaa.
Omaa osaamistaan saa syventää muillakin HAMKin kampuksilla sekä FUAS-liittoumaan kuuluvissa Lahden ammattikorkeakoulussa ja Laureassa. Itse olen valinnut kesän ajaksi geneettisen monimuotoisuuden moduulin Mustialasta. Ensi lukuvuonna itselleni mahtuu enää kaksi moduulia, että opintopisteitä ei tule liikaa. Vesitekniikan lisäksi olen suunnitellut opiskelevani Mustialassa moduulin nimeltä maaseutuyrittäjän liiketoimintaosaamisen kehittäminen.
Jokaisella on omat kiinnostuksen kohteensa, joten jokainen kasaa opintopisteet juuri siitä mikä kiinnostaa. Oma polkuni ympäristösuunnittelijaksi on ympäristöpainotteinen. Opinnoissa voi painottaa esimerkiksi kestävän kehityksen sosiaalista ulottuvuutta, jolloin kannattaa valita viestinnän, ympäristökasvatuksen ja kulttuurisen kestävyyden aiheita. On myös tärkeää, että harjoittelut, joita meillä on 30 opintopisteen verran, sopivat opiskeltuihin aiheisiin. Tuo 30 pistettä tarkoittaa 20 viikkoa täysiaikaista työtä.
Opiskellessa opiskelutapojen monipuolisuus on yllättänyt. Lukion loppumisesta oli muutama vuosi aikaa, kun aloitin opinnot. Tietotekniikan käyttö on paljon suurempaa kuin mihin lukiossa totuin. Jokainen moduuli on ollut erilainen, mutta pääsääntöisesti olemme olleet koulussa 9-16. Joinakin päivinä on ollut luentoa, joskus vain aamupäivällä, joskus paikan päällä, toisinaan etänä. Jokaisessa moduulissa on ollut iso ryhmätyö, jota tehdessä haemme itse tietoa. Opettajat ovat ohjanneet meitä eteenpäin näissä projekteissamme. Joissakin moduuleissa on ollut tentti, joissakin ei. Toisinaan tentin painoarvo on ollut 50 % arvosanasta ja toisinaan taas 20 %. Joskus olemme tehneet videoita ja joskus kirjoittaneet raportteja.
Jo heti opintojen alussa tunsin, että tää on mun juttu. Kaksi vuotta myöhemmin olen vielä enemmän sitä mieltä. Toki väliin on mahtunut epätoivon hetkiä, kun on kuunnellut englannin kielisiä etäluentoja toista kuukautta tai kun kahden viikon laskemisen tulos katoaa googletilin poistamisen seurauksena. Vastoinkäymiset ovat osa työelämää, joten on hyvä, että niitä on ollut jo opiskellessa. Edellä mainitut vaikeat hetket ovat niitä, joita vuosien päästä muistellaan hymyssä suin.
Sini Hakonen
kestävän kehityksen opiskelija
HAMKin kestävän kehityksen koulutusohjelman opiskelijat kirjoittavat Kumisaapas-blogiin kaksi kertaa kuukaudessa osana Yhteisillä aalloilla -hanketta.