Kenttäpäivät Kokonjärvellä

Meillä toisen vuoden Kestävän kehityksen opiskelijoilla on menossa Ympäristön tila- niminen moduuli. Sen puitteissa olemme käyneet Kokonjärvellä Urjalassa tekemässä erilaisia mittauksia ja katsastamassa paikkoja tarkempien valuma-alue määritysten puolesta.

Kenttäpäivinä olemme käyneet useilla mittauspisteillä ottamassa pulloihin näytteitä, joista kirjataan väri- ja hajueroja valuma-alueen eri kohdissa. Mittauspisteillä vedestä tutkitaan myös pH- ja sähkönjohtavuus sekä hapen määrä.

Virtaamamittausta harjoittelemme paljon koulun uudella hienolla sähkömagnetismilla toimivalla mittarilla, joka itse laskee syvyyden ja on helppo myös yksin käyttää. Virtaamamittari ei vanhan mallisen mittarin tavoin juutu vaikka leviin kiinni, koska se on vailla propellia. Sähkömagnetismi havaitsee partikkelit vedestä, joten täysin puhtaassa vedessä se ei toimi. Virtaamamittari on ollut luokan lemmikkinä kohta kaksi kuukautta.

Maastossa huomasimme, ettei mittauksiin sopivien uomien löytäminen ole aina yksinkertaista. Joskus on rämmittävä uomalta toiselle etsiessä erinomaista paikkaa tai sitten vain tyydyttävä lähes priimaan. Kenenkään ei ole vielä onneksi tarvinnut uida, sillä perhokalastushousut ovat olleet apunamme virittäessämme mittausnauhaa uoman välille. Nauhassa näkyvät tarkkaan lasketut mittauspisteet.

Näkösyvyyskiekolla olemme selvittäneet veden näkyvyyttä. On ollut hauskaa, kuinka erilaisia mielipiteitä näkösyvyydestä saadaan. Kiekko laitetaan veteen varjon puolelle ja katsotaan missä kohti sitä ei enään näe ja nostetaan taas sen verran että se näkyy. Näkösyvyys on näiden rajakohta. Jokaisella on kuitenkin oma tyylinsä mittauksessa ja erilaiset silmät. Myös eri säätilat vaikuttavat havainnointiin. Yhden henkilön olisi hyvä hoitaa mittauksia, jotta saadaan paremmin verrattua eri mittauspisteiden näkösyvyyttä. Myös pitkän ajan seuranta auttaisi tilastoja tehdessä.

Kenttäpäivät olivat aurinkoisia ja ihania viettää luonnonhelmassa. Luonto puhkeaa kukkaan ja kesä on jo monien mielessä. On mahtavaa viettää lukukauden viimeisiä päiviä yhdessä oppien mieluisasti uutta. Silmänsä auki pitäneet bongasivat muun muassa sisiliskon paistattelemassa päivää ja paikallisia tilallisia kevätpuuhissaan. Saukot olivat pelästyneet erään asukkaan moottorisahaa ja menneet piiloihinsa meidän tullessa vanhalle sillalle tekemään viimeisiä mittauksia. Kenttäeväät katosivat nopeasti nassuihin, ulkoilmassa kun bruukaa ruoka maistumaan paremmalta. Kenttäpäivät jäävät mieleen hyvistä meinigeistä ja niitä muistellaan sitten lämmöllä kiikkustuolissa hurjasti keinuen.

Apri Lönnqvist
kestävän kehityksen opiskelija

HAMKin kestävän kehityksen koulutusohjelman opiskelijat kirjoittavat Kumisaapas-blogiin kaksi kertaa kuukaudessa osana Yhteisillä aalloilla -hanketta.

{"email":"Email address invalid","url":"Website address invalid","required":"Required field missing"}