Autolla rantaan, vene vesille, pappa kyytiin ja verkoille.
Nämä aamurutiinit ovat huomenna sitten hetkeksi ohi. Tänään loppuu itselläni avovesikauden kalastus. Verkot, narut ja merkit haetaan viimeistä kertaa järveltä, vene pestään ja käännetään nurin odottamaan kevättä. Vuosikello kalastuksessa seuraa edellisvuotta melko tarkasti, sillä viime vuonna toimittiin näin ihan samana viikonloppuna, silloinkin räntäsateessa ensijäitä rikkoen.
Kulunut avovesikausi oli kuitenkin poikkeava kalastuksen osalta. Alkukesä oli kylmä ja kala kateissa pitkään. Jigausreissut Vanajanselälle antoivat kyllä kalaa, mutta erittäin niukasti. Ahvenen parveutumista ja suuria saaliita odottelin koko kesän, ja odottelen vieläkin. Loppukesällä vesien lämmetessä tarttui kuha uistimeen jo totutusti ja syksyn verkkokalastuskaudella saaliit olivat jo hyviä.
Vanajavedellä eivät leväkukinnotkaan suuresti haitanneet ja verkkokalastajien iloksi piilevä ei kuki vieläkään. Monilla muilla järvillä, esimerkiksi Lahden Vesijärvellä, se on ollut riesana jo pitkään.
Nyt odotellaan järven jäätymistä, jotta saadaan juomukset pyyntiin ja pilkkikausi käyntiin. Sitten kun jäät ovat riittävän vahvat, tulee muistaa turvallisuusnäkökohdat ja aina jäälle mennessä naskalit kaulaan ja vähintään kelluntaliivi päälle.