Isosorsimo (Glyceria maxima) on 1–2,5 metriä korkea, monivuotinen heinäkasvi, joka kasvaa laajoina heleänvihreinä, usein puolikelluvina kasvustoina vesistöjen rannoilla. Sen korsi on vankka ja lehdet ovat 5–15 mm leveät ja alta kiiltävät. Ne suippenevat kärjestä äkillisesti (lyhytsuippuisia). Isosorsimon kukinto on laaja, jäykkä- ja karhearakenteinen röyhy.
Lehtien tyvellä on vaaleat,
kolmiomaiset laikut.
Lehden erkanemiskohdassa oleva kieleke
on lyhyt, enintään 4 mm.
Tähkylöiden väri vaihtelee kellanruskeasta kellanvihreään, kooltaan ne ovat 5–8 mm.
Isosorsimo versoo ensimmäisten joukossa keväisin. Nuoret
versot voivat olla hyvinkin punertavia.
Syksyisin isosorsimo loistaa maisemassa edelleen vihreänä, kun muut kasvit ovat jo lakastuneet. Tällöin se on erotettavissa hyvin muusta kasvustosta. Isosorsimo ei kuitenkaan jää talventörröttäjäksi järviruo’on tapaan vaan lakoaa lumen alle.
Mihin kasveihin isosorsimo on mahdollista sekoittaa?
Isosorsimon erottaminen muista rantakasveista on tärkeää, jotta leviämistä voidaan rajoittaa ja poistotoimia suorittaa mahdollisimman paljon alkuperäisiä lajeja säästäen. Tunnistaessasi kasvia, tarkista nämä helposti muista samantyyppisistä kasveista erottavat tuntomerkit: isosorsimolla on selvästi karheat kukinnon haarat ja alta kiiltävät lehdet, jotka suippenevat kärjestä äkillisesti. Vanajavesikeskuksen toimialueella isosorsimo useimmiten sekoitetaan järviruokoon, jonka lomassa isosorsimo usein kasvaakin.
Järviruoko (Phragmites australis) on isosorsimoa merkittävästi korkeampi, lehdet leveämmät ja röyhy tuuheampi sekä tummempi.
Ruokohelpi (Phalaris arundinacea, syn. Phalaroides arundinacea) on yleinen heinäkasvi, jonka olemus ja väri saattavat myös vaikuttaa isosorsimolta. Sen röyhy on kuitenkin kapeampi ja vähemmän harittava kuin isosorsimon. Lehdet ovat myös suhteessa lyhyemmät kuin isosorsimolla.
Korpikaisla (Scirpus sylvaticus) muistuttaa erityisesti ennen kukinta-aikaansa isosorsimoa, mutta on sitä merkittävästi matalampi, ainoastaan 30-120 cm korkea. Kolmisärmäinen varsi on myös hyvä tuntomerkki, jonka voi tunnustelemalla erottaa isosorsimon liereästä varresta.
Kukinto on selkeänä erona näiden lajien välillä. Korpikaislan tähkylärykelmät ovat isossa kerrannaisessa kukinnossa, joka muodostaa etäältä katsottuna hieman pallomaisen rakenteen.