kuva Timo Martola
Edullisinta ja helpointa on yrittää estää isosorsimon leviäminen uusiin paikkoihin ja poistaa kasvusto silloin, kun se ei vielä ole ehtinyt levitä suureksi.
Isosorsimon esiintymien poistaminen suuressa mittakaavassa on kallista eikä kustannustehokasta menetelmää ole vielä löydetty. Torjuminen on hankalaa ja kallista isosorsimon elinvoimaisen, tehokkaasti ja syvälle maaperään tunkeutuvan juuriston vuoksi. Juuren osia ja siemeniä saattaa kulkeutua mm. työkoneiden tai virtaavan veden mukana uusille alueille, jonka vuoksi isosorsimon kasvualuetta työstettäessä on noudatettava erityistä huolellisuutta.
Oleellinen osa torjuntaa on lisätä ihmisten tietoisuutta ja taitoa tunnistaa laji sekä sen haitat. Lajin torjumiseksi ei ole tiedossa vesiluonnolle vaaratonta kemiallista keinoa. Mahdollisesti tarvittavat luvat ja ilmoitukset täytyy myös muistaa tarkistaa. Alueen jatkoseuranta on aina tarpeen. Tällöin voidaan varmistaa, ettei vieraslajikasvusto uusiudu, ja tarpeen vaatiessa torjunta voidaan uusia nopeasti.
Kitkeminen
- Yksinkertainen ja halpa keino
- Pienillä aloilla toimiva
- Ainoa tapa hävittää kasvusto kokonaan
- Leviämisen ehkäisy ja raivaus (uimarannat, venevalkamat)
- Kasvin osia ei saa jäädä veteen, leviävät vielä laajemmalle
Jos isosorsimokasvusto ei ole kovin laaja, yksinkertaisin ja edullisin keino on mekaanisesti poistaa kasvit juurineen, eli kitkeminen kuokalla, talikolla tai käsin. Kelluvaa kasvustoa voi lohkoa osiin ja nostaa rantaan. Kitkeminen on toimiva keino pitää avoimina esimerkiksi uimarantoja ja ne sopivatkin hyvin talkookohteiksi. Myös yksityisten mökkirantojen perkaamiseen kitkeminen sopii.
Koko kasvin poistaminen juurineen ehkäisee leviämistä niittoa pitempään. Kaikki poiston yhteydessä irtoavat kasvin osat, etenkin juurenpalat on saatava pois vedestä, ettei isosorsimo leviä niiden avulla uusille kasvupaikoille.
Niitto
- Maalta ja vedestä
- Käsin tai erilaisilla niittokoneilla tai kelluvilla kaislaleikkureilla
- Juuristo säilyy elinvoimaisena, hillitsee kasvua ja leviämistä
- Paras aika heinä-elokuun vaihteesta eteenpäin (vesilintujen pesintä)
- Kasvin osat tulee kerätä pois vedestä
- Lupa maa- ja vesialueiden omistajilta
- Suuremmilla aloilla (=aina konetöissä) niittoilmoitus Lupa- ja valvontavirastolle
Niittäminen ei varsinaisesti poista kasvia, mutta hidastaa sen leviämistä ja useaan kertaan toistettuna taannuttaa kasvustoa.
Käsiteltävä alue rajataan puomeilla vesistön puolelta, jotta niitetyt kasvinosat eivät lähde leviämään. Tyynellä säällä kasvimassa ei lähde kellumaan niin helposti aallokon mukana. Isosorsimokasvustot muodostavat myös reunaosistaan kelluvia ja irtoilemalla leviäviä lauttoja, jotka hinataan rantaan. Pohjassa kasvavat isosorsimot leikataan niin läheltä pohjaa kuin mahdollista. Yleensä niitettäessä sopiva työskentelysyvyys on 0,5- 1 m. Sopiva ajankohta niitolle on heinä-elokuun vaihteesta eteenpäin. Tällöin se vaikuttaa tehokkaimmin ja häiritsee vähiten lintujen pesintää.
Kaikki pohjasta irrotetut kasvit on poistettava heti niiton jälkeen vedestä. Muussa tapauksessa veteen jätetty kasvimassa alkaa hajotessaan kuluttaa happea vedestä. Jäljelle jäävät versonkappaleet voivat myös ajautua uusille paikoille, jolloin saatetaan poiston sijasta levittää kasvia. Useimmat niittokoneet eivät kerää leikattuja kasveja pois vedestä, minkä vuoksi joudutaan käyttämään erillistä keräily- tai nostolaitteistoa. Kasvimassan kerääminen on työläämpi ja hitaampi vaihe kuin itse niitto. Kasvien poistoon vedestä voidaan käyttää siihen soveltuvia maa- ja metsätalouskoneita. Leikatut kasvit voidaan kerätä myös käyttäen kahta venettä, joiden väliin on kiinnitetty uittopuomi. Leikkuujäte läjitetään riittävän kauas rannasta.
Koneellinen poisto juurineen
- Isot kasvustot koneellisesti juurineen
- Pääsääntöisesti 1.9.–30.4 välisenä aikana, suojelualueilla työaika lyhyempi
- Syytä suunnitella huolella ammattilaisten kanssa
- Niittoilmoitus Lupa- ja valvontavirastolle 30 vrk ennen toimenpiteitä
- Lupa maa- ja vesialueiden omistajilta
- Konekantarekisteri löytyy tästä
Koneellisesti tehdyllä isosorsimon poistolla saadaan pitkäkestoisempi tulos kuin niitolla, koska myös juuristo saadaan poistettua. Kustannukset voivat kuitenkin nousta korkeiksi. Urakoitsijoilla on käytössään erilaisia menetelmiä ja kalustoa, joilla kasvustoa harataan. Kasvimassa nostetaan suoraan rannalle tai kuljetetaan läjityspaikalle esimerkiksi proomulla.
Paras ajankohta koneellisen poiston toteuttamiseen on syksy ja varhainen kevät, pääsääntöisesti 1.9.–30.4. välisenä aikana. Samentumisen ja muiden haittojen vähentämiseksi työ tulisi ajoittaa virkistyskäyttökauden ulkopuolelle. Lintujen pesintäaikoja ja kalojen kutuaikoja on vältettävä. Isosorsimon poistotoimien jälkeisinä vuosina kannattaa seurata poiston tuloksia.
Koneellisesta poistosta on tehtävä sähköinen niitto- ja ruoppausilmoitus Lupa- ja valvontavirastolle viimeistään 30 vuorokautta ennen toimenpiteitä. Lupa on kysyttävä myös vesialueen omistajilta/ hallinnoivalta osakaskunnalta, massojen nosto- ja läjityspaikkojen omistajilta, tiealueen hallinnoijalta ja niittoalueen rannan omistajilta.
Vesilain mukainen lupa pitää hakea, jos poistettavaa massaa kertyy vähintään 500m3. Massan sisältämä maa-aines vaikeuttaa sen loppukäsittelyä.
Hämeen ammattikorkeakoulun Kestävän kehityksen opiskelijat ovat koonneet koko Suomen kattavan konekantarekisterin, johon on listattu isosorsimon poistoa tekeviä yrityksiä.
Pressutus
- Pienille aloille, isommilla työläs ja tehoton
- Toimii parhaiten vetisillä paikoilla, kasvi mätänee pressun alle
- Panostus hyviin UV-valoa läpäisemättömiin pressuihin (esim. kestopeite 160g/ m2)
- Muista poistaa pressut maastosta!
Pressuttaminen eli kasvuston peittäminen toimii parhaiten vetisillä paikoilla, jolloin kasvi mätänee pressun alle. Kuivemmilla paikoilla pressun reunan lähellä kasvi saa riittävästi valoa ja juuristo säilyy elinvoimaisena. Vanajavesikeskuksen Lehijärvellä tekemän kokeilun mukaan isosorsimoa ei saatu hävitettyä pressutuksella missään testikohteessa. Parhaimmillaan kasvi mädäntyi pressujen alle osittain, mutta jatkoi elinvoimaisena kasvuaan toisaalla. Sopii parhaiten pienille aloille tai jatkotoimenpiteeksi esimerkiksi niiton jälkeen.
Jos pressutusta haluaa käyttää torjuntamenetelmänä, tulee muistaa käyttää UV-suojattua kestopeitettä (esim. 160 g/m2). Näin pyritään välttämään muovin päätyminen vesistöihimme, jos pressu vedessä hajoaa. Pressut asennetaan paikalleen esimerkiksi aitatolppien, reikätiilien ja maakiilojen avulla. Niitto ennen asennusta helpottaa alueen peittämistä. Pressut voidaan laittaa myös talvella jään päältä. Torjunnan lopuksi pressut on aina poistettava maastosta. Meidän kokeilumme perusteella pressut on hyvä poistaa maastosta tai vaihtaa viimeistään kolmantena kasvukautena, sillä kestopeitekin hajoaa. Kehitteillä on myös uusia, ympäristöystävällisempiä materiaaleja sekä luonnonmateriaaleja joita voisi käyttää pressujen tavoin.
Laiduntaminen
Rantalaidunkokeiluissa nautakarja on syönyt isosorsimoa laajoillakin alueilla. Lampaille isosorsimo ei niin hyvin maistu, mutta nekin ovat kuitenkin syöneet sitä. Lampaat eivät pidä kovin märästä laidunmaasta, joten ranta on naudoille luontevampi ympäristö.
Isosorsimon ravintoarvot ovat melko heikot ja se sopiikin lähinnä ajankulurehuksi märehtijöille, joiden energiantarve ei ole kovin suuri. Isosorsimolla loisii usein myrkyllinen nokisieni. Se on selvästi havaittavissa lehdissä ruskeina viiruina (kts.kuva). Nokisieni sekä kasvuston sisältämä syanidi haittaavat osaltaan rehukäyttöä. Meidän tutkimuksissamme syanidipitoisuudet ovat olleet matalia, laajempi rehukäyttö edellyttäisi lisätutkimuksia.
Muita kokeiltuja torjuntakeinoja
Jäädyttäminen
Vuosikymmeniä sitten Hausjärven Haminanjoella huomattiin, että rantaan jäädytetyn luistinradan alla isosorsimokasvusto taantui voimakkaasti. Paikalliset aktiivit aloittivat jäädytyskokeilun samalla paikalla alkukeväästä 2022 ja kohdetta tullaan seuraamaan hankkeen jälkeen.
Kuumavesikäsittely
Loimijoella valmistui KVVY:n tilaamana opinnäytetyö kuumavesikäsittelyn mahdollisuuksista isosorsimon torjuntamenetelmänä. Sen todettiin heikentäneen isosorsimokasvustoja ja sitä on mahdollista käyttää menetelmänä mm. kunnostuskohteiden viimeistelyyn (Martikainen, M. 2021).