Osana kestävän kehityksen opintojamme Hämeen ammattikorkeakoulussa opiskelijatiimimme teki projektityön isosorsimon levinneisyydestä Kokemäenjoen vesistöalueella syksyllä 2020. Projektissamme kartoitimme isosorsimohavaintoja ja vertasimme niitä vedenlaatuun sekä maaperään. Työmme myötä huomasimme, miten tärkeää ja mielenkiintoista kansalaistiede on.
Projektissamme kartoitimme isosorsimohavaintoja vuosilta 2012–2020 ja vertasimme niitä havaintopaikkojen vedenlaatuun sekä maaperään. Käytimme selvityksessämme Suomen lajitietokeskuksen havaintoaineistoa, johon on koottu yli 1600 isosorsimohavaintoa useista eri lähteistä. Havaintoihin yhdistimme tietoa maaperästä Geologian tutkimuskeskuksesta ja vesistöaineistoja Suomen Ympäristökeskuksesta. Tietoja vertailimme sitten ristiin mahdollisten yhteyksien löytämiseksi.
Vertailun perusteella suurin osa isosorsimoesiintymistä sijaitsi savimaalla tai kokonaan veden varassa. Kasvustot muodostavat levitessään ja rannasta irrotessaan usein valtaviakin kelluvia lauttoja. Kasvi ei kuitenkaan näyttänyt kaihtavan muitakaan kasvualustoja, vaan näytti nauttivan olostaan myös hiekkamoreenissa, saraturpeessa ja karkeassa hiedassa. Maaperässä isoissa esiintymissä erottuivat erityisesti savi ja hiekkamoreeni. Vesistöissä suurin osa havainnoista tehtiin vedenlaadultaan tyydyttävissä, välttävissä tai hyvissä paikoissa. Huonon vedenlaadun havaintoja oli huomattavasti vähemmän.
Alt text: Karttakuvassa esiintymiä on 84 (punaiset pisteet) ja vedenlaatuluokitus on suurimmaksi osaksi hyvä (vihreä) tai tyydyttävä (keltainen).
Kuva: Isosorsimoesiintymät ja vedenlaatuluokitus karttaan merkittynä Kokemäenjoen vesistöalueella vuosina 2012–2020. Aineistot: Syke. Pohjakartta Maanmittauslaitos.
Kansalaishavainnot ovat ympäristönsuojelun, tieteen ja päätöksenteon perusta
Lajitietokeskuksen havainnot aineistossamme olivat kansalaisten tekemiä ja ilmoittamia ja asiantuntijoiden vahvistamia. Ilmoituksen voi tehdä joko kirjautumalla Laji.fi-sivustolle, tai kirjautumatta, avoimella lomakkeella esimerkiksi Vieraslajit.fi-sivujen kautta. Lajitietokeskuksen sivuilla voit kirjautua ja täyttää vieraslajien havaintolomakkeen ja osallistua myös Suomen luonnonsuojeluliiton VieKas LIFE-vieraslajihankkeen kansalaistiedetoimintaan.
Kansalaistieteessä ihmiset vapaaehtoisesti edistävät tieteellistä tutkimusta esimerkiksi keräämällä uutta tai jalostamalla olemassa olevaa ajantasaista tietoa tutkimuksen käyttöön. Osallistuminen ja havainnointi edistävät merkittävästi ympäristönsuojelua. Tässä tapauksessa isosorsimon leviämisen seuraamiselle torjunnan suunnittelun ja torjuntatoimien vaikuttavuuden arvioimiseksi.
Havainnointi on koukuttavaa sekä tekijälle että tietojen käyttäjälle
Isosorsimohavaintokarttoja 20 vuoden ajalta tutkien Kokemäenjokea pitkin aina Porin rannikolle asti, samoin itään ja koillisen suuntaan kohti Päijännettä. Samalla ajalla ei kuitenkaan vedenlaatuaineistojen perusteella ollut tutkimusalueella juurikaan muutosta pintavesien luokituksissa, mistä saattoi päätellä, että vedenlaadulla ei liene itse leviämisreitteihin tai esiintymien tihenemiseen suurta merkitystä. Keskittyminen viimeisimpien, vuosien 2012–2020 esiintymiin antoi myös hieman enemmän tietoa yksittäisen havainnon runsaudesta, sillä vapaamuotoisia kuvauksia on merkitty viimeisimmällä kaudella aktiivisemmin havaintopalveluun sijainnin lisäksi.
Vapaamuotoiset kuvaukset ovat ilmoittajalle – varsinkin kokemattomammalle luonnon tarkkailijalle – helpompi tapa lähestyä näkemäänsä, kuin numeraalinen ilmoitus. Sanalliset kuvaukset auttavat tutkijaa saamaan realistisemman käsityksen vallitsevasta tilanteesta, ja kuvat, joita myös voi lisätä havaintoihin, kehittävät havaintoharrastelijan silmää vieraslajiesiintymille.
Lajintunnistus luonnossa, kaupunkiluonnossa tai kotipihallakin, on kiehtovaa puuhaa, joka imaisee nopeasti mukaansa. Mitä enemmän saa havaintoja tehtyä ja kirjattua myös muiden nähtäväksi ja vielä asiantuntijoiden hyväksymäksi, sitä suuremmaksi nälkä kasvaa. (Vieraslajien kohdalla tietysti tutkija toivoisi, että havaintoja olisi mahdollisimman vähän, ja niitä joutuisi oikein metsästämään...) Myös havaintojen selailu on melkein tai vähintään yhtä jännittävää!
Juuret Kanta-Hämeessä ja latvat ties missä
Projektimme havaintoaineisto oli suppea, mutta tuloksista voitiin päätellä, että:
isosorsimo on rantojen riesa koko Kanta-Hämeen alueella, erityisesti Vanajavedessä, mistä se on aggressiivisesti levinnyt koko Kokemäenjoen vesistöön, myös uhkaamaan suiston lintukosteikkoja Porissa.
Kartoituksilla voidaan paitsi selvittää leviämisen historiaa ja nykytilannetta, myös ennustaa tulevaa ja käyttää ennusteita hyväksi torjunnan suunnittelussa. Kansalaishavaintojen lisäksi kasvin levinneisyyttä ja esiintymiä voidaan kartoittaa drooneilla. Porkkanapuu-blogissa kerrotaan lisää Vanajavesikeskuksen ja HAMK:in kestävän kehityksen opiskelijoiden selvityksestä isosorsimon droonikuvaamisen mahdollisuuksiin ja haasteisiin liittyen.
Kirjoittajat:
Ria Kivirinne, Elina Mäkelä, Julia Pajula, Laura Vänskä, Raisa Wegelius
Alt text: Leppeänä kesäpäivänä otetussa kuvassa etualalla isosorsimoa ja pätkä laituria. Taka-alalla virtaa joki rauhallisesti peltomaisemassa.
Kuva: Isosorsimokasvustoa Jokioisissa. Kuva otettu havainnon tueksi Laji.fi-havaintoaineistoon. Kuvaaja: Jyrki Holopainen, Creative Commons, http://tun.fi/HR.3211/89821129HAMKin kestävän kehityksen koulutusohjelman opiskelijat kirjoittavat Isosorsimoblogia osana viestinnän opintojaan