Isosorsimo – rantojen riesasta resurssiksi

Hämeen ammattikorkeakoulun ja Vanajavesikeskuksen yhteisessä Isosorsimo-hankkeessa selvitetään rantojen haitallisen vieraslajin, isosorsimon, levinneisyyttä, torjuntakeinoja ja hyötykäyttömahdollisuuksia. Tavoitteena on, että isosorsimon taloudelliset hyödyt ovat korjuukustannuksia suuremmat. Samalla myös ihmisten valmius ehkäistä ja torjua isosorsimon leviämistä kasvaa. Hankkeeseen osallistuvat myös vahvat valtakunnalliset ja paikalliset toimijat Watermaster, St1, Gasum ja Watrec Oy.

Elinvoimainen vieraslaji

Isosorsimo (Glyceria maxima) on 1–2,5 metriä korkea, monivuotinen heinäkasvi, joka kasvaa laajoina heleänvihreinä usein puolikelluvina kasvustoina vesistöjen rannoilla. Tämä haitallinen vieraslaji on levinnyt viime vuosina voimakkaasti Kokemäenjoen ja Kymijoen vesistöalueilla.

Elinvoimaisena kasvina ja hyvänä kilpailijana isosorsimo on leviämässä yhä uusille järville. Korvaamalla luontaisen rantakasvillisuuden se muuttaa haitallisesti rantoja sekä kalojen ja rapujen elinympäristöä. Suurista vaikeakulkuisista kasvustoista on haittaa myös virkistyskäytölle, kuten kalastamiselle, uimiselle ja veneilylle. Edullisinta ja helpointa on yrittää estää isosorsimon leviäminen uusiin paikkoihin ja poistaa kasvusto silloin, kun se ei vielä ole ehtinyt levitä suureksi. Suurten kasvustojen poistaminen on työlästä ja aiheuttaa paljon kustannuksia. Torjuntaa rajoittaa usein se, ettei isosorsimoa tunnisteta vieraslajiksi.

Hämeen ammattikorkeakoulun, Vanajavesikeskuksen ja Vesijärvisäätiön yhteisessä Yhteisillä aalloilla –viestintähankkeessa testattiin isosorsimon pressukesannointia torjuntamenetelmänä (2016-2019). Vieraslajien leviäminen on kasvava ongelma, joka tulisi saada yhä vahvemmin ihmisten tietoisuuteen. Torjuntaan tarvitaan lisää kansalaisaktiivisuutta ja oleellista on lisätä maaseudun asukkaiden sekä mökkiläisten tietämystä kasvin tunnistamiseksi ja torjumiseksi.

Yleisesti oletetaan, että isosorsimo on huono ravintokasvi eläimille sillä usein loisivan nokisienen (Uskilagomykotina) vuoksi. Tästä ei kuitenkaan löydy aikaisempaa tutkimustietoa Suomen oloissa. Myöskään isosorsimon ravintosisällöstä tai myrkyllisyydestä ei ole tarpeeksi tietoa, mutta vetysyanidipitoisuuksia on jo määritetty viime kesänä kerätyistä näytteistä osana Isosorsimon torjunta Loimijoen latvoilla –hanketta.

Uuden tiedon äärellä

Syyskuussa 2020 alkaneessa Isosorsimo-hankkeessa analysoidaan kasvin kemiallista koostumusta ja tutkitaan mahdollisesti toksisuutta aiheuttavan nokisienen esiintymistä ja haitallisuutta isosorsimokasvissa. Ensimmäiset isosorsimonäytteet otettiin heti syyskuussa korkeakoulukeskuksen rannasta yhdessä bio- ja elintarviketekniikan opiskelijoiden kanssa. Näytteistä määritetään tällä hetkellä kuiva-ainepitoisuuksia, sokereita ja arvioidaan biomassan määrää.

Hankkeessa arvioidaan isosorsimon levinneisyyttä Kanta-Hämeen alueella yhteistyössä kestävän kehityksen koulutusohjelman kanssa. Syyskuussa opiskelijat ovat kartoittaneet esiintymiä dronen avulla ja siirtäneet aineiston paikkatietoon. Lisäksi hankkeessa kerätään tietoa isosorsimon poistoon soveltuvista koneista ja niiden kustannustehokkuudesta. Selvitettävinä torjuntamenetelminä ovat koneellinen poisto, niitto, karjan laidunnus, pressutus ja kitkeminen.

Hankkeessa selvitettäviä hyötykäyttömuotoja ovat karjan rehu, biokaasu, biohiili ja bioetanoli, joista tehdään erilaisia laboratorio- ja tuotantokokeita osana opiskelijaprojekteja sekä kannattavuusselvityksiä yhteistyössä hankkeessa toimivien yritysten kanssa. Lisäksi laaditaan viestintäsuunnitelma asukkaiden ja muiden rantojen käyttäjien tiedottamiseksi ja aktivoimiseksi. Isosorsimon leviämisen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi järjestetään erilaisia työnäytöksiä ja infotilaisuuksia eripuolilla Hämettä, joihin mm. kestävän kehityksen opiskelijat rakentavat tietoiskuja. Alueellisen viestinnän lisäksi hankkeen tuloksista tiedotetaan valtakunnallisesti monipuolisesti erilaisia tiedotuskanavia hyödyntäen.

Isosorsimo-hanke (1.9.2020-30.4.2022) toteutetaan Hämeen ELY-keskuksen myöntämän Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 rahoituksen sekä Hämeen ammattikorkeakoulun rahoituksen turvin. Toimenpiteitä ja tuloksia voit seurata hankkeen omilta sivuilta.

{"email":"Email address invalid","url":"Website address invalid","required":"Required field missing"}