Hankkeessa selvitettiin isosorsimon hyötykäyttömahdollisuuksia biopolttoainetuotantoon (biokaasu ja bioetanoli), biohiilen raaka-aineena sekä karjan rehuna. Hämeen ammattikorkeakoulun Bio- ja elintarviketekniikan opiskelijat ja HAMK Bion tutkijat toteuttivat hyötykäyttöselvitykseen liittyvät laboratoriokokeet.
Biokaasun tuottokokeiden perusteella isosorsimo tuottaa biokaasua kasvibiomassoille tyypillisellä tasolla. Isosorsimon niittomassa on hyödynnettävissä biokaasulaitoksilla vastaavasti kuin kasvimassa yleisesti. Isosorsimo sopii myös bioetanolin tuotantoon, mutta vaatii biomassan esikäsittelyä. Hankkeessa testattu uusi esikäsittelymenetelmä oli toimiva ja antoi lupaavat sokerisaannot bioetanolituotantoa ajatellen. Biohiilen tuottokokeissa tutkituissa pyrolysointiolosuhteissa saavutettiin hyvä biohiilen saanto ja koostumus. Pienimittakaavaisesta biohiiletyskäytöstä laadittiin myös paikallinen toimintamalli.
Hankkeessa toteutettiin kaksi isosorsimon levinneisyyskyselyä Vanajaveden ja Hauhon reitin valuma-alueiden asukkaille ja niiden pohjalta kartoitettiin isosorsimoesiintymiä. Kestävän kehityksen koulutusohjelma toteutti Puujoen mallialueelta logistiikkalaskelmat sekä tuotti monipuolista aineistoa mm. isosorsimon levinneisyydestä Suomessa, leviämishistoriasta sekä isosorsimon poistoon sopivasta konekannasta.
Isosorsimon korjuukustannukset nousevat tämän hetken menetelmillä liian korkeiksi, joten tarvitaan uusia kustannustehokkaita korjuumenetelmiä, jotta isosorsimoa voitaisiin kannattavasti hyödyntää nykyisillä biokaasu- tai bioetanolilaitoksilla. HAMKissa tehdyt laboratoriotulokset kuitenkin osoittavat, että isosorsimossa on potentiaalia biopolttoaineen raaka-aineeksi. Käytännön hyödyntämistä hankaloittaa keruukustannusten lisäksi myös kausiluonteinen saatavuus ja nykyisten biokaasulaitosten heikot valmiudet ottaa vastaan ja esikäsitellä kasvibiomassaa. Karjan rehuna isosorsimoa ei voida käyttää, koska sen syanidipitoisuutta ei ole riittävästi tutkittu. Periaatteessa, tässä hankkeessa analysoidun koostumustiedon pohjalta kasvia voisi käyttää ajankulurehuna märehtijälle, jonka energiantarve ei ole kovin suuri.
Hankkeessa järjestettiin kunnostustalkoita ja perustettiin koealoja kasvu- ja läjityspaikoille, joiden seurantaa jatketaan tulevina vuosina. Työnäytöksiä ja infotilaisuuksia järjestettiin yhteistyössä kestävän kehityksen koulutusohjelman kanssa, mm. Vieraslaji matalaksi –virtuaalitapahtuma keräsi lähes sata kuulijaa. Hankkeessa testattiin uudenlaista korjuumenetelmää, Mense Oy:n kehittämää niittokauhaa, josta saatiin lupaavia tuloksia. Isosorsimosta tiedotettiin erilaisissa tapahtumissa pandemiatilanteen salliessa sekä monikanavaisesti verkon välityksellä.
Hankkeen tulosten perusteella isosorsimoa ehdotettiin kansalliselle haitallisten vieraslajien listalle, mutta ehdotus ei kuitenkaan mennyt läpi. Bio- ja elintarviketekniikan sekä kestävän kehityksen koulutusohjelmien opiskelijoilla ja opettajilla oli suuri rooli hankkeen toimenpiteiden toteutuksessa ja opiskelijoiden ennakkoluuloton ote projekteihin toi runsaasti uusia näkökulmia isosorsimon torjuntaan ja hyötykäyttöön. Verkottuminen oli tehokasta ja yrityskumppanit Gasum Oy, St1 Oy, Watrec Oy sekä Aquamec Oy (Watermaster) toivat arvokasta asiantuntijuutta hankkeelle. Isosorsimo-hanke herätti myös kansainvälistä kiinnostusta, joten sen tuloksia tullaan hyödyntämään monipuolisesti sekä kotimaassa että ulkomailla.
Hankkeen toteuttajat olivat HAMK ja Vanajavesikeskus. Hanke toteutettiin Hämeen ELY-keskuksen myöntämän Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 rahoituksen sekä Hämeen ammattikorkeakoulun rahoituksen turvin. Hankkeen toteutusaika oli 1.9.2020-30.4.2022.