Isosorsimo – rantojen riesasta resurssiksi -hankkeen tavoitteena oli vieraslaji isosorsimon torjuntakeinojen ja hyötykäyttömahdollisuuksien kartoittaminen sekä ihmisten tiedon lisääminen leviämisen hillitsemiseksi. Aggressiivisesti rantoja valtaavaa isosorsimoa voidaan torjua tehokkaimmin kitkemällä pienialaisilla esiintymillä, mutta myös niitto, pressutus ja ruoppaus ovat hyviä torjuntakeinoja valikoiduilla kohteilla. Hankkeessa järjestettiin kunnostustalkoita ja perustettiin koealoja kasvu- ja läjityspaikoille, joiden seurantaa jatketaan tulevina vuosina.
Hankkeessa selvitettiin isosorsimon hyötykäyttömahdollisuuksia energiantuotantoon, biohiilen raaka-aineena sekä karjan rehuna. Hämeen ammattikorkeakoulun Bio- ja elintarviketekniikan opiskelijat toteuttivat laboratoriokokeet. Biokaasun panoskokeiden perusteella isosorsimo tuottaa biokaasua kasvibiomassoille tyypillisellä tasolla. Isosorsimo sopii myös bioetanolin tuotantoon ja laboratoriossa kehitetty esikäsittelymenetelmä oli toimiva. Uutta esikäsittelymenetelmää voidaan hyödyntää kansainvälisesti esimerkiksi maissa, joissa ei ole talvea ja varastointihaasteita. Biohiilen osalta tutkituissa pyrolysointiolosuhteissa saavutettiin hyvä saanto ja koostumus. Biohiiletysprosessista laadittiin myös toimintamalli.
Hankkeessa toteutettiin kaksi isosorsimon levinneisyyskyselyä Vanajaveden ja Hauhon reitin valuma-alueiden asukkaille ja niiden pohjalta kartoitettiin isosorsimoesiintymiä. Kestävän kehityksen koulutusohjelma toteutti Puujoen mallialueelta logistiikkalaskelmat sekä tuotti monipuolista aineistoa mm. isosorsimon levinneisyydestä Suomessa, leviämishistoriasta sekä isosorsimon poistoon sopivasta konekannasta. Isosorsimon korjuukustannukset nousevat tämän hetken menetelmillä liian korkeiksi, joten tarvitaan uusia kustannustehokkaita korjuumenetelmiä, jotta isosorsimoa voitaisiin hyödyntää biokaasu- tai bioetanolilaitoksilla. HAMKissa tehdyt laboratoriotulokset kuitenkin osoittavat, että isosorsimossa on potentiaalia biopolttoaineen raaka-aineeksi. Jotta kasvia voidaan hyödyntää biokaasuna tai bioetanolina, vaatii se näitä tuottavien laitosten tekniikan päivittämistä. Myöskään karjan rehuna isosorsimoa ei voida käyttää, koska sen syanidipitoisuutta ei ole riittävästi tutkittu. Periaatteessa kasvia voisi käyttää ajankulurehuna märehtijälle, jonka energiantarve ei ole kovin suuri.
Työnäytöksiä ja infotilaisuuksia järjestettiin yhteistyössä kestävän kehityksen koulutusohjelman kanssa, mm. Vieraslaji matalaksi –virtuaalitapahtuma keräsi lähes sata kuulijaa. Lisäksi hankkeessa testattiin uudenlaista korjuumenetelmää, Mense Oy:n kehittämää niittokauhaa, josta saatiin lupaavia tuloksia. Isosorsimosta tiedotettiin erilaisissa tapahtumissa pandemiatilanteen salliessa sekä monikanavaisesti verkon välityksellä. Isosorsimotietoa on koottu Vanajavesikeskuksen sivustolle www.vanajavesi.fi/isosorsimo, jossa julkaistiin myös kansantajuisia blogitekstejä hankkeen eri aihealueista. Loppuseminaari järjestettiin HAMKin Visamäen kampuksella huhtikuussa.
Hanke toteutui hienosti ja sai paljon positiivista julkisuutta. Hankkeen tulosten perusteella isosorsimoa on ehdotettu kansalliselle haitallisten vieraslajien listalle. Bio- ja elintarviketekniikan sekä kestävän kehityksen koulutusohjelmien opiskelijoilla ja opettajilla oli suuri rooli hankkeen toimenpiteiden toteutuksessa ja opiskelijoiden ennakkoluuloton ote projekteihin toi runsaasti uusia näkökulmia isosorsimon torjuntaan ja hyötykäyttöön. Verkottuminen oli tehokasta ja yrityskumppanit Gasum, St1, Watrec Oy sekä Watermaster toivat arvokasta asiantuntijuutta hankkeelle! Isosorsimo-hanke herätti myös kansainvälistä kiinnostusta, joten sen tuloksia tullaan hyödyntämään monipuolisesti sekä kotimaassa että ulkomailla.
Hankkeen toteuttajat olivat HAMK ja Vanajavesikeskus. Hanke toteutettiin Hämeen ELY-keskuksen myöntämän Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 rahoituksen sekä Hämeen ammattikorkeakoulun rahoituksen turvin. Hankkeen toteutusaika oli 1.9.2020-30.4.2022.