Hyppy biologien maailmaan – työharjoitteluna levän imurointia

Olen aikuisopiskelijana Oulun yliopistossa ja suoritan ympäristötekniikan tutkintoa perehtyen vesitekniikkaan. Kesätöiden suhteen olin onnekas; pääsin suorittamaan syventävää työharjoittelua Vanajavesikeskukselle. Pääasiallinen työni liittyi levänpoistokokeeseen, joka tehtiin yhteistyössä Helsingin yliopiston Lammin biologisen aseman kanssa.

Levänpoistokokeessa haluttiin selvittää mahdollisuuksia poistaa vedestä fosforia poistamalla siitä levää. Aiheeseen liittyy paljon enemmän, mutta yksinkertaistettuna siis näin. Kokeessa levänpoisto tapahtui suodattamalla vettä suodatinkankaan läpi seulontatasolla, josta levä imuroitiin suodatinkankaan tukkeuduttua.

Alussa suuri kysymysmerkki oli, kuinka paljon levää tulisi kertymään, mutta vastaus tähän valkeni pian kokeen käynnistyttyä. Hyvin vähän. Imuroitavaa ei ollut nimeksikään. Kun turhautuminen meinasi vallata mielen, niin muistelin hydrobiologian kurssilla kuulemiani professorin sanoja siitä, kuinka tärkeää on tehdä loppuun, dokumentoida ja julkaista tuloksia myös kokeista, joiden tulos ei ole odotettu tai toivottu.

Kesän tärkein oppi olikin ymmärtää, kuinka monimutkaisia systeemejä luonnossa todella on ja kuinka hankalia ongelmia ympäristöasioihin liittyy. Olen aiemmalta koulutukseltani rakennusalan diplomi-insinööri ja tottunut siihen, että kun on ongelma, niin siihen on yleensä löydettävissä ratkaisu. Luonnon yhtälöt ovat kuitenkin usein liian vaikeita ratkaistaviksi vain teoriapohjalta. Tilanteet eivät koskaan ole täysin samanlaisia eri paikoissa, ilmiöihin vaikuttaa lukematon määrä eri asioita ja ratkaisut vaativat kokeellista tutkimista. Vastaukset löytyvät onnistumisten ja erehdysten kautta, mutta vain kokeilemalla päästään askel lähemmäksi toivottua tilaa. Tällä kertaa tulos ei ollut ehkä toivottu, mutta kokeesta opittiin paljon lisää.
 

Satu Kuusiola
Vanajavesikeskuksen työharjoittelija

{"email":"Email address invalid","url":"Website address invalid","required":"Required field missing"}