Opiskelijat hoitokalastamassa

Tulevat ympäristösuunnittelijat pääsevät opiskelujen aikana perinteisesti mukaan näkemään ja jopa tekemään hoitokalastusta. Hoitokalastamalla pyritään vähentämään rehevöityneen vesistön kuormitusta. Pysyvää vaikutusta ei saada aikaan vielä yhdellä kertatoimenpiteellä, vaan siihen tarvitaan hieman pitkäjänteisempää työtä. Hoitokalastusta voidaan tehdä esimerkiksi rysäkalastamalla tai nuottaamalla. Tarkoituksena on saada muutettua kalakantaa vähentämällä särkikalojen määrää nykyisestä tilanteesta. Kalastus tulee tehdä yhdessä muunlaisten järven rehevöitymistä vähentävien toimien kanssa, sillä yksinään tehtynä se ei ole vielä tarpeeksi merkittävää. Järvien rehevöityminen on luonnollinen prosessi, mutta ihminen saattaa vaikuttaa siihen toiminnallaan rehevöitymistä kiihdyttävästi. Tällöin järvet saattavat tarvita erityistä huolenpitoa. Näihin asioihin olemme päässeet perehtymään muun muassa ympäristön tila -moduulissa.

Opintoretkeltä saimme ottaa mukaan vähän saalista: itse perkaamiamme särkiä, joista kotona pääsi valmistamaan kalaherkkuja, nimittäin purkkisärkeä. Kokeilu eteni seuraavasti: kalojen lisäksi tarvittiin muutamia säilöntään sopivia tyhjiä lasipurkkeja, tomaattimurskaa, valkosipulia, suolaa, pippuria ja joihinkin satseihin taisi mennä ripaus chiliäkin. Melko tutuilla ja helpoilla tarvikkeilla siis selvittiin. Ainekset sekoitetaan sopivasti oman maun mukaan, purkitetaan ja laitetaan uuniin muutamaksi tunniksi. (Ohje: Lähikalapiirin reseptit) Uunin lämmössä särjen ruodot pehmenevät syömäkelpoisiksi, ja voila! Purkkisärki voidaan nauttia esimerkiksi lisukkeena, leivän päällä tai vaikka suoraan purkista.

Särkeä riittikin jopa muutamaksi joululahjaksi asti ja maistelijoiden kommentit olivat oikein positiivisia. Vaikkei särkeä yleisesti ottaen pidetäkään kummoisena ruokakalana, oikein makoisia suupaloja särjestäkin sai valmistettua, ja vieläpä helposti. Mikäs sen kestävämpää kuin kotimaisen, läheltä saadun kalan valmistaminen ruoaksi.

Mervi Tiermas
Kestävän kehityksen opiskelija

HAMKin kestävän kehityksen koulutusohjelman opiskelijat kirjoittavat Kumisaapas-blogiin kaksi kertaa kuukaudessa osana Yhteisillä aalloilla -hanketta.

{"email":"Email address invalid","url":"Website address invalid","required":"Required field missing"}