Etusivu / Olennaiset / Tiedettä ja tutkimusta

Tiedettä ja tutkimusta

koekalastus-saajarven-padolla-112_960x420

Vanajaveden vesistöaluetta ja järviä koskevia selvityksiä ja raportteja:

Pannujärven, Kankaistenjärven ja Katumajärven (PAKKA-hankkeen) vesistönäytteenotto vuonna 2015

Kankaistenjärven perifytonselvitys 2015

Vanajaveden kunnostustarveselvityksen kohdealueiden luontoinventoinnit 2015

Vanajaveden sedimenttitutkimuksen tulokset (Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry 2015)

Vanajaveden vesistöaluetta ja järviä koskevia opinnäytetöitä:

Lehijärveen laskevan Myllyojan vesien laatua ja määrää tutkittiin vuonna 2014 Hämeen ammattikorkeakouluun tehdyssä opinnäytetyössä. Tiina Kaisto: Myllyojan vesien laatu ja määrä. Kaupunkialueen vaikutus veden laatuun, Vuorentaan laskeutusaltaiden toiminta ja hulevesien hallinta.

Lammin-Hämeenkosken Pääjärveen laskevaan puroon rakennetun pohjapatosarjan vaikutusta veden laatuun vuonna 2013 tutkittiin Lahden ammattikorkeakouluun tehdyssä opinnäytetyössä.
Anastasia Kachulene: Laskeutusaltaiden vaikutus veden laatuun ja kiintoaineksen määrään peltovaltaisella valuma-alueella.

Hämeenlinnan Katumajärvestä Vanajaveteen laskevalle Kutalanjoelle laadittiin kalataloudellinen kunnostussuunnitelma Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä vuonna 2013.
Mikko Tiainen: Hämeenlinnan Kutalanjoen kunnostussuunnitelma.

Jätevedenpuhdistamoilta järviin tuleva puhdistettu jätevesi leviää ja laimenee vesistöissä. Vastaanottavan järven tai joen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten kuormitus vesistössä ilmenee. Paroisten puhdistettujen jätevesien purkautuminen Vanajaveteen oli yhtenä tutkimuskohteena Helsingin yliopistoon tehdyssä progradu-työssä 2013.
Anni Jokiniemi: Jäteveden leviäminen neljällä suomalaisella järvellä.

Loppijärveen kohdistuvaa ulkoista ravinnekuormitusta mitattiin 2013 Hämeen ammattikorkeakouluun tehdyssä opinnäytetyössä.
Reija Laurila: Loppijärvi: Selvitys järven ulkoisesta kuormituksesta.

Vanajanselän lähivaluma-alueen maankäyttöä ja sen vaikutusta järveen valuviin joki- ja purovesien laatuun tutkittiin vesinäytteenotoin keväällä 2012 Lahden ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä.
Tuomas Piepponen: Vanajaveden lähivaluma-alueen kuormitus ja maankäytön vaikutus keväisten sulamisvesien laatuun.

Hiidenjoessa olevat syvännealueet menevät alivirtaama-aikana usein hapettomaksi ja aiheuttavat sedimentin fosforin vapautumista takaisin veteen. Ilmiön merkitystä tutkittiin vuonna 2012 Hämeen ammattikorkeakouluun tehdyssä ylemmän amk-tutkinnon lopputyössä.
Piia Tuokko: Virtaavan veden sisäinen kuormitus Janakkalan Hiidenjoessa.

Jätevedenpuhdistamoilla syntyneiden lietteiden ravinnemääriä ja niiden kiertoa tutkittiin 2012 valmistuneessa Hämeen ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä.
Sampo Tahvola: Jätevesilietekartoitus Vanajavesikeskuksen alueella. 

Tieteellisiä artikkeleita, tutkimuksia ja väitöskirjoja:

Vanajanselän ulappa-alueen kasvihuonekaasujen tuottoa ja sitoutumista mitataan Maria Provenzalen (Italia) väityöskirjatyössä joka tehdään Helsingin yliopiston Fysikaan laitokselle. Mittaus alkoi syksyllä 2014, ensi vaiheissaan hiilidioksidimittauksin, laajentuen myöhemmin koskemaan myös metaania ja typpioksiduulia.

Hoitokalastuksella ei saada aikaan toivottuja vedenlaatuvaikutuksia järvissä, jossa on tiheä sulkasääskikanta. Helsingin yliopisto ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry tutki kesällä 2013 Vanajanselän ulappa-alueen sulkasääskien toukkien runsautta sekä alueellista ja vertikaalista jakaumaa.

Malinen, T.; Vinni, M.; Iso-Tuisku, J. 2013. Sulkasääskien toukkien runsaus Vanajanselällä kesällä 2013. Tutkimusraportti. Helsingin yliopisto, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry.

Vanajanselän kaltaisissa suurissa ja tuottavissa järvissä veden laatu ja vedessä elävät kasviplanktonleväyhteisöt voivat vaihdella paljon; vaihtelua on sekä vuodenaikaisesti että alueellisesti. Eri osista järveä otetut vesikemialliset tai levänäytteet eivät välttämättä edusta koko järven tilannetta.
Artikkeli (englanniksi): Heini, A., Puustinen, I., Tikka, M., Jokiniemi, A., Leppäranta, M. & Arvola, L. 2013: Strong dependence between phytoplankton and water chemistry in a large temperete lake: spatial and temporal perspective. Hydrobiologia/European large lakes III.

Biomanipulaation eli tehokkaan särkikalojen poiston vaikutuksista rehevöityneiden vesistöjen hoitiokeinona on julkaistu väitöskirja Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitokselle 2005. Tutkimusjärvinä oli useita etelähämäläisiä järviä.
Mikko Olin: Fish communities in South-Finnish lakes and their responses to biomanipulation assessed by experimental gillnetting.

Järven pitkäkestoinen kunnostustoiminta Säkylän Pyhäjärvellä on ollut menestyksekäs. Hankkeesta, sen aikana tehdyistä toimenpiteistä, aineistoista ja yhteistyöstä on julkaistu väitöskirja Turun yliopiston Maantieteen laitokselle 2014.
Teija Kirkkala: Long-term nutrient load management and lake restoration:case of Säkylän Pyhäjärvi (SW Finland).

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

 

 

 

Tutkimus- ja kehittämishankkeita:

Ilmastonmuutoksen vaikutuksien mittaamiseen, aineistojen analysointiin ja boreaalisen havumetsävyöhykkeen herkkyyden arviointiin liittyvä MONIMET -hanke kehittää ja linkittää mm. kasvihuonekaasujen mittausasemaverkostoja ja sateliittidataa. Hankeaika on 2013-2017 ja se kuuluu EUn Life-ohjelmaan.

MONIMET-HANKE

 

Helsingin yliopiston Lammin biologinen aseman vetämässä N-SINK -hankkeessa (Reduction of waste water nitrogen load: demonstarions and modelling) tutkitaan ja havainnollistetaan menetelmiä, joilla saadaan poistettua kustannustehokkaasti jätevedenpuhdistamoiden kautta kulkevien vesien typpikuormitusta. Hankkeessa myös testataan käytännössä, kuinka jätevettä vastaanottavan järven oma sedimentti voisi poistaa nykyistä paremmin nitraattityppeä.  Hankeaika on 2013-2017 ja se kuuluu EUn Life+ ohjelmaan. 

N-SINK -hanke  

Automaattiseten vedenlaatua mittaavien laitteiden kansainvälistä verkostoa ja niiden tuottaman aineiston parempaa hyödyntämistä kehittää NETLAKE -hanke, jossa Vanajaveden mittausasemat edustavat suomalaisia asemia. Hankkeessa pohditaan ja kehitellään myös tavallisten kansalaisten osallistamista vesistöjen seurantaan sekä koululaisten vesiopetuksen kehittämistä perustuen vapaasti verkossa saatavilla olevaan on-line tietoon.
NETLAKE -hanke

 

KESKALA (Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa) on kokonaisvaltainen kalojen elinympäristöä, ravintoketjuja ja kalastusta koskeva tutkimus, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti hauki-, ahven- ja kuhakantojen hyvän tuotannon ja luontaisen lisääntymisen turvaamiseen ja geneettisen monimuotoisuuden säilymiseen. Hanke on Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteen laitoksen hallinnoima. Hankeaika on 2006-2014. Tutkimusalueina on useita Evon alueen järviä, Katumajärvi ja Pääjärvi.

KESKALA-hanke

 

OpenNESS (Ekosysteemipalvelut ja luonnon pääoma) on 35 partnerin ja 14 maan kattava hanke, jossa  Vanajaveden valuma-alueella tutkitaan ja kehitetään erityisesti metsätalouteen ja bioenergiantuotantoon liittyviä päätöksentekokäytäntöjä, toimenpiteiden vaikutusten arviointia ja parhaiden indikaattoreiden valintaa.

OpenNESS-hanke

 

 Automaattiset vedenlaatumittarit

Vanajaveden alueella on useita automaattisia vedenlaatumittareita, jotka tekevät veden laadun tarkkailua jatkuvatoimisesti. Osa niistä lähettää tiedot suoraan gsm-yhteydellä verkkopalveluun. Pienimmissä puroissa mittausta ei voida suorittaa talvella laitteen jäätymisvaaran vuoksi.

Laitteita on tällä hetkellä yhteensä neljässä paikassa: Vanajanselällä (Lammin biologisen aseman laitteet), Hiidenjoella Janakkalassa, Teuronjoella Hausjärvellä ja Koiransuolenojassa Lammilla/Hämeenlinnassa.

Tulokset ovat katsottavissa täältä.