Vesistösuunnittelu-PAKKA -hankkeen (2017-2019) raportit ja aineistot:
Raportti Hauhonselän sinileväkartoituksesta, 2017Sinilevakartta Hauhonselkä heinäkuu 2017
Alajarven_ravintoverkkoesitys_2017
Kankaistenjärven pesimälinnustoselvitys 2017
Pannujärven pesimälinnustoselvitys 2017
Kankaistenjärven vedenlaatukatsaus 2018
Vesistösuunnittelu_PAKKA_verkkokyselyn_aineisto
———————————————————————
Punkanjoen kunnostussuunnitelma 2017
Pannujärven, Kankaistenjärven ja Katumajärven (PAKKA-hankkeen) vesistönäytteenotto vuonna 2015
Kankaistenjärven perifytonselvitys 2015
Vanajaveden kunnostustarveselvityksen kohdealueiden luontoinventoinnit 2015
Vanajaveden sedimenttitutkimuksen tulokset (Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry 2015)
Tutkimuksen tavoitteena vuonna 2020 oli selvittää mikä on rehevöityneen Vanajaveden kasviplanktonin kasvua rajoittava ravinne ja onko siinä alueellista ja vuodenaikaista vaihtelua. Työssä arvioitiin myös Paroisten jätevedenpuhdistamon vaikutusta vesistön ravinnepitoisuuksiin ja rajoittavaan ravinteeseen.
Henna Raitanen: Fosfori ja typpi kasviplanktonin kasvua rajoittavina ravinteina Vanajavedellä - alueellinen ja ajallinen vaihtelu.
Hämeen ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä Elina Laine tutki Vesienhoidollisten toimenpiteiden ja vesioikeudellisten velvotteiden yhteensovittamista. Tapausesimerkkinä Hausjärven Punkanjoen virtavesikunnostus.
Lehijärveen laskevan Myllyojan vesien laatua ja määrää tutkittiin vuonna 2014 Hämeen ammattikorkeakouluun tehdyssä opinnäytetyössä. Tiina Kaisto: Myllyojan vesien laatu ja määrä. Kaupunkialueen vaikutus veden laatuun, Vuorentaan laskeutusaltaiden toiminta ja hulevesien hallinta.
Lammin-Hämeenkosken Pääjärveen laskevaan puroon rakennetun pohjapatosarjan vaikutusta veden laatuun vuonna 2013 tutkittiin Lahden ammattikorkeakouluun tehdyssä opinnäytetyössä.
Anastasia Kachulene: Laskeutusaltaiden vaikutus veden laatuun ja kiintoaineksen määrään peltovaltaisella valuma-alueella.
Hämeenlinnan Katumajärvestä Vanajaveteen laskevalle Kutalanjoelle laadittiin kalataloudellinen kunnostussuunnitelma Turun ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä vuonna 2013.
Mikko Tiainen: Hämeenlinnan Kutalanjoen kunnostussuunnitelma.
Jätevedenpuhdistamoilta järviin tuleva puhdistettu jätevesi leviää ja laimenee vesistöissä. Vastaanottavan järven tai joen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten kuormitus vesistössä ilmenee. Paroisten puhdistettujen jätevesien purkautuminen Vanajaveteen oli yhtenä tutkimuskohteena Helsingin yliopistoon tehdyssä progradu-työssä 2013.
Anni Jokiniemi: Jäteveden leviäminen neljällä suomalaisella järvellä.
Loppijärveen kohdistuvaa ulkoista ravinnekuormitusta mitattiin 2013 Hämeen ammattikorkeakouluun tehdyssä opinnäytetyössä.
Reija Laurila: Loppijärvi: Selvitys järven ulkoisesta kuormituksesta.
Vanajanselän lähivaluma-alueen maankäyttöä ja sen vaikutusta järveen valuviin joki- ja purovesien laatuun tutkittiin vesinäytteenotoin keväällä 2012 Lahden ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä.
Tuomas Piepponen: Vanajaveden lähivaluma-alueen kuormitus ja maankäytön vaikutus keväisten sulamisvesien laatuun.
Hiidenjoessa olevat syvännealueet menevät alivirtaama-aikana usein hapettomaksi ja aiheuttavat sedimentin fosforin vapautumista takaisin veteen. Ilmiön merkitystä tutkittiin vuonna 2012 Hämeen ammattikorkeakouluun tehdyssä ylemmän amk-tutkinnon lopputyössä.
Piia Tuokko: Virtaavan veden sisäinen kuormitus Janakkalan Hiidenjoessa.
Jätevedenpuhdistamoilla syntyneiden lietteiden ravinnemääriä ja niiden kiertoa tutkittiin 2012 valmistuneessa Hämeen ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä.
Sampo Tahvola: Jätevesilietekartoitus Vanajavesikeskuksen alueella.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksien mittaamiseen, aineistojen analysointiin ja boreaalisen havumetsävyöhykkeen herkkyyden arviointiin liittyvä MONIMET -hanke kehittää ja linkittää mm. kasvihuonekaasujen mittausasemaverkostoja ja sateliittidataa. Hankeaika on 2013-2017 ja se kuuluu EUn Life-ohjelmaan.
Helsingin yliopiston Lammin biologinen aseman vetämässä N-SINK -hankkeessa (Reduction of waste water nitrogen load: demonstarions and modelling) tutkitaan ja havainnollistetaan menetelmiä, joilla saadaan poistettua kustannustehokkaasti jätevedenpuhdistamoiden kautta kulkevien vesien typpikuormitusta. Hankkeessa myös testataan käytännössä, kuinka jätevettä vastaanottavan järven oma sedimentti voisi poistaa nykyistä paremmin nitraattityppeä. Hankeaika on 2013-2017 ja se kuuluu EUn Life+ ohjelmaan.
Automaattiseten vedenlaatua mittaavien laitteiden kansainvälistä verkostoa ja niiden tuottaman aineiston parempaa hyödyntämistä kehittää NETLAKE -hanke, jossa Vanajaveden mittausasemat edustavat suomalaisia asemia. Hankkeessa pohditaan ja kehitellään myös tavallisten kansalaisten osallistamista vesistöjen seurantaan sekä koululaisten vesiopetuksen kehittämistä perustuen vapaasti verkossa saatavilla olevaan on-line tietoon.
KESKALA (Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa) on kokonaisvaltainen kalojen elinympäristöä, ravintoketjuja ja kalastusta koskeva tutkimus, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti hauki-, ahven- ja kuhakantojen hyvän tuotannon ja luontaisen lisääntymisen turvaamiseen ja geneettisen monimuotoisuuden säilymiseen. Hanke on Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteen laitoksen hallinnoima. Hankeaika on 2006-2014. Tutkimusalueina on useita Evon alueen järviä, Katumajärvi ja Pääjärvi.
OpenNESS (Ekosysteemipalvelut ja luonnon pääoma) on 35 partnerin ja 14 maan kattava hanke, jossa Vanajaveden valuma-alueella tutkitaan ja kehitetään erityisesti metsätalouteen ja bioenergiantuotantoon liittyviä päätöksentekokäytäntöjä, toimenpiteiden vaikutusten arviointia ja parhaiden indikaattoreiden valintaa.
Vanajaveden alueella on useita automaattisia vedenlaatumittareita, jotka tekevät veden laadun tarkkailua jatkuvatoimisesti. Osa niistä lähettää tiedot suoraan gsm-yhteydellä verkkopalveluun. Pienimmissä puroissa mittausta ei voida suorittaa talvella laitteen jäätymisvaaran vuoksi.
Laitteita on tällä hetkellä yhteensä neljässä paikassa: Vanajanselällä (Lammin biologisen aseman laitteet), Hiidenjoella Janakkalassa, Teuronjoella Hausjärvellä ja Koiransuolenojassa Lammilla/Hämeenlinnassa.
Tulokset ovat katsottavissa täältä.
