Maastopyöräily on ihanaa

Maastopyöräily on ihanaa, totesi maastopyöräilystä erittäin paljon pitävä Mikko ”Peltsi” Peltola Suomen Ladun järjestämän maastopyöräilyseminaarin avauspuheenvuorossaan. Peltsin toteamuksen kanssa on helppo olla samaa mieltä. Maastopyöräily on laji, joka sopii kaikille, iästä ja kunnosta riippumatta. Lajin pariin pääsemiseksi tarvitaan vain polkupyörä, pyöräilykypärä ja polku. Maastopyöräily kuuluu jokamiehenoikeuden piiriin, joten omaksi ilokseen voi pyöräillä myös merkittyjen reittien ulkopuolella kaikkialla siellä missä saa kävelläkin. Pyörällä on mukava kulkea maastossa, pyörällä pääsee päivän aikana helposti pidemmälle kuin kävellen. Lisäksi retkivarusteet kulkevat kätevästi pyörän kyydissä.

Maastopyörä ei kuluta metsänpohjaa juurikaan enempää kuin kävely. Koska pyörällä tulee helposti kuljettua pidempiä matkoja kuin kävellen, on maastopyöräilyn salliminen reiteillä oiva tapa pitää harvemmin kuljetut reittiosuudet avoimina. Retkeilijän vauhti on yleensä rauhallinen, alamäkiajot ym. kisalajit ovat luonnollisesti asia erikseen.

Jos ja kun maastopyöräily kiinnostaa (harrastajia on Suomessa jo yli 300 000) mutta polun pään löytyminen askarruttaa, kannattaa ottaa yhteyttä kotiseutunsa pyöräharrastajiin tai lähimpään Suomen Ladun latuyhdistykseen. Monet yhdistykset järjestävät yhteislenkkejä ja maastopyöräilytilaisuuksia. Tiedonhaun voi aloittaa vaikka Suomen Ladun maastopyöräilysivustolta http://www.suomenlatu.fi/ulkoile/lajit/muut-lajit/maastopyoraily.html. Samassa osoitteessa voi tutustua maastopyöräilijän etikettiin.

Paula Mustonen
maakuntainsinööri, Hämeen liitto
paula.mustonen(at)hame.fi

{"email":"Email address invalid","url":"Website address invalid","required":"Required field missing"}